FSD2889 Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2009: ikääntyneiden käyntihaastattelut

Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin (esim. väitöstutkimukseen, pro graduun ja ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyöhön). Aineistoa ei saa käyttää opetukseen, opiskeluun (esim. harjoitustöihin) tai alempiin opinnäytteisiin.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

englanninkielinen

Aineistoon liittyvät tiedostot

Kyselylomake (PDF-tiedosto, suomenkielinen)

Aineiston nimi

Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2009: ikääntyneiden käyntihaastattelut

Aineistonumero

FSD2889

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2889
https://doi.org/10.60686/t-fsd2889

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

Moisio, Pasi (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

Muut tekijät

Nieminen, Markku (Tilastokeskus)
Nyberg, Riina (Tilastokeskus)

Sisällön kuvaus

Suomalaisten Hyvinvointi ja Palvelut (HYPA) -kysely on paneelimuotoinen kyselytutkimus, jossa yhdistetään puhelin- ja käyntihaastatteluja, postikyselyjä ja rekisteriaineistoja. Tutkimuksen tavoitteena on tarjota ajan tasalla olevaa, luotettavaa ja kattavaa tutkimusaineistoa suomalaisten hyvinvoinnista ja hyvinvointipalveluiden käytöstä. Tämä aineisto käsittää vuonna 2009 kerätyt ikääntyneiden käyntihaastattelut.

Käyntihaastatteluissa kartoitettiin 80 vuotta täyttäneiden asumista, hyvinvointia, sosiaalisia suhteita, terveyttä ja terveyspalveluita, sosiaalipalveluita, läheisapua sekä elämänlaatua. Asumiseen liittyen kysyttiin, mikä asunnon hallintamuoto oli, kuinka suuri se oli huonemäärältään ja neliöiltään sekä millaisella alueella asunto sijaitsi. Lisäksi tiedusteltiin, oliko asunnon tiloissa puutteita tai liikkumisesteitä ja olivatko eri palvelut riittävän lähellä. Taloudellista hyvinvointia kartoitettiin kysymyksin tulojen riittävyydestä esimerkiksi ruokaan, lääkkeisiin ja harrastuksiin.

Terveyteen ja elintapoihin liittyen vastaajilta kysyttiin kokivatko he terveydentilansa kuinka hyvänä, oliko heillä pitkäaikaisia sairauksia sekä kuinka usein he harrastivat liikunta ja käyttivät alkoholia. Lisäksi tiedusteltiin lääkärikäyntejä esimerkiksi terveyskeskuksissa tai yksityislääkärillä viimeisen vuoden aikana, hoidon riittävyyttä sekä saatujen julkisten ja yksityisten terveyspalveluiden laatua.

Seuraavaksi esitettiin kysymyksiä avun ja palveluiden tarpeesta sekä saamisesta. Ikääntyneiltä kysyttiin, selvisivätkö he erilaisista päivittäisistä toimista kuten ulkona liikkumisesta, ruuanlaitosta ja kotitöistä vaikeuksitta kenenkään auttamatta, saivatko he niihin apua ja jos, niin keneltä ja kuinka usein sekä miltä taholta he mieluiten apua haluaisivat. Myös kysyttiin, mitä eri palveluja, kuten ateria-, siivous-, kauppa- tai ulkoilutuspalveluja he olivat viimeisen vuoden aikana käyttäneet, onko niistä aiheutunut taloudellisia vaikeuksia sekä onko heille tehty palveluntarpeen arvio. Seuraavaksi kysyttiin omaishoidosta ja läheisavusta esimerkiksi oliko ikääntyneellä omaishoitaja ja oliko joku jättänyt antamatta hänelle hänen tarvitsemaansa apua. Vastaajilta tiedusteltiin niin ikään, antoivatko he itse apua jollekin vanhuuden, vammaisuuden tai sairauden vuoksi, ketä läheistään he auttoivat ja kuinka usein, sekä millaiseksi he arvioivat eri palvelujen laadun läheisensä kohdalla.

Lopuksi esitettiin vielä kysymyksiä sosiaalisista suhteista ja elämänlaadusta. Sosiaalisiin suhteisiin liittyen kysyttiin, kuinka usein vastaaja tapasi tai oli yhteydessä läheisiinsä, tunsiko hän itsensä yksinäiseksi sekä oliko joku käyttänyt häntä taloudellisesti hyväksi tai käyttäytynyt väkivaltaisesti häntä kohtaan. Elämänlaatuun liittyen pyydettiin arviota esimerkiksi omasta elämänlaadusta sekä tyytyväisyydestä terveydentilaansa, elämän merkitykselliseksi kokemisesta sekä lääkehoidon tarpeesta päivittäisistä toiminnoista selviämisessä. Lisäksi kartoitettiin turvallisuuden kokemusta, fyysisen ympäristön terveellisyyttä, tarmon riittävyyttä arkipäivän elämässä, tyytyväisyyttä ulkomuotoonsa, rahan riittävyyttä ja liikuntakykyä. Lopuksi kysyttiin vielä viimeisen kahden viikon aikana koettua tyytyväisyyttä esimerkiksi unen laatuun, kykyyn selviytyä päivittäisistä toimista, ihmissuhteisiin, asuinalueen olosuhteisiin sekä mahdollisuuksiin saada terveyspalveluja.

Taustamuuttujina olivat kotitalouden koko, eläkkeellejäämisvuosi, viimeisin ammatti, sukupuoli, siviilisääty, ikäryhmä ja asuinpaikkakunnan tyyppi. Lisäksi aineistossa ovat mukana rekisterimuuttujat maakunta, kuntaryhmä, sairaanhoitopiiri, kotitalouden käytettävissä oleva rahatulo vuonna 2008 sekä koulutustaso (3-luokkainen ISCED-luokittelu).

Asiasanat

elinolot; eläkeläiset; hyvinvointi; hyvinvointipolitiikka; ikääntyneet; palvelut; perhepolitiikka; sosiaali-indikaattorit; sosiaalipalvelut; sosiaalipolitiikka; sosiaaliturva; terveydenhuolto; terveys; terveyspalvelut; terveyspolitiikka; vanhukset

Tieteenala/Aihealue

Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
Terveyspalvelut ja terveyspolitiikka (CESSDAn aihepiiriluokitus)
Sosiaalipalveluiden käyttö ja saatavuus (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin.

Kerääjät

Nieminen, Markku (Tilastokeskus)
Nyberg, Riina (Tilastokeskus)

Ajallinen kattavuus

2009

Aineistonkeruun ajankohta

2009-09-16 – 2009-12-04

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

80 vuotta täyttäneet Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: systemaattinen otanta

Ikääntyneiden käyntikyselyitä varten tehtiin täysin uusi otos. Otokseen valittiin satunnaisotannalla Tilastokeskuksen väestörekisteristä 600 henkilöä 80 vuotta täyttäneiden, itsenäisesti asuvien henkilöiden joukosta. Haastatteluja toteutettiin onnistuneesti 373.

Keruumenetelmä

Kasvokkainen haastattelu

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

2.0

Painokertoimet

Aineiston painokertoimet ottavat huomioon otanta-asetelman ja korjaavat kadon aiheuttamaa vinoumaa. Aineistoon on muodostettu kalibroimalla jokaiselle havaintoyksilölle henkilökohtaiset korotus- ja analyysipainokertoimet. Kalibroinnin lähtökohtana ovat peruspainot eli poimintayksiköiden sisältymistodennäköisyyksien käänteisluvut. Kalibroinnissa peruspainoja muunnetaan siten, että tietyt perusjoukon tunnetut jakaumat saadaan estimoitua virheettä uusilla niin sanotuilla kalibrointipainoilla. Kalibrointi paikkaa sekä kadon että paneelin vanhenemisesta aiheutuvan peittovirheen vaikutusta. Painomuuttujat kalibroitiin ikäluokan (80 - 84, 85 - 89 ja 89+), sukupuolen, läänijakauman ja kuntaryhmityksen (maaseutumaiset, taajaan asutut ja kaupunkimaiset kunnat) mukaan. Korotuspainokerroin bv8a korottaa aineiston edustamaan koko väestöä ja analyysipaino on skaalattu korotuspainosta siten, että sen keskiarvo on 1.00 ja summa on vastaajien lukumäärä.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Moisio, Pasi (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos): Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2009: ikääntyneiden käyntihaastattelut [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-09-26). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2889

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Suomalaisten hyvinvointi 2010 (2010). Toim. Vaarama, Marja & Moisio, Pasi & Karvonen, Sakari. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. URN:NBN:fi-fe201205085398

HYPA 2009 - kyselyn aineistonkuvaus [verkkodokumentti]. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://www.thl.fi/documents/10531/168099/Koululaisen_turvaverkko_2013.pdf [viitattu 4.6.2014]

Julkaisut aineistosta

Palomäki, Liisa-Maria (2013). Eläkkeelle siirtyminen ja subjektiivinen taloudellinen hyvinvointi. Tulomuutosten ja toimeentulokokemusten tarkastelua. Yhteiskuntapolitiikka 78 (4), 378 - 394.