Aineiston nimi

Nuorisobarometri 2013

Aineistonumero

FSD2919

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2919
https://doi.org/10.60686/t-fsd2919

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora)
• Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto

Sisällön kuvaus

Vuoden 2013 Nuorisobarometrin teemana oli osallisuus. Osallisuutta kartoitettiin tutkimalla muun muassa nuorten äänestyskäyttäytymistä, osallistumisen motiiveja, yhteisöihin kuulumista ja heidän näkemyksiä vaikuttamismahdollisuuksistaan.

Kyselyssä nuorelta tiedusteltiin aluksi, kuinka tärkeitä hänelle ovat tietyt elämän osa-alueet ja arvot, kuten rakkaus ja ihmissuhteet tai tasa-arvo ihonväristä ja kulttuurista riippumatta. Seuraavaksi nuorelta kysyttiin, onko hän viimeisen vuoden aikana osallistunut poliittiseen toimintaan tai muilla tavoin pyrkinyt vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin. Jos nuori vastasi jompaankumpaan edellisistä myöntävästi, häneltä tiedusteltiin toimintaa motivoineista tekijöistä, kuten missä määrin siihen vaikutti taloudellinen hyöty, velvollisuudentunne ja toiminnan hauskuus. Nuorelta tiedusteltiin myös, missä määrin tietyt tekijät, kuten asioiden vaikuttaminen liian monimutkaisilta vaikuttivat siihen, ettei hän ole toiminut itselle tärkeiden asioiden puolesta.

Seuraavaksi tutkittiin vaikuttamisen keinoja ja äänestyskäyttäytymistä. Nuorelta kysyttiin mielipidettä eri vaikuttamiskeinojen tehokkuudesta. Keinoja olivat muun muassa äänestäminen, keskustelutilaisuuksiin tai mielenosoitukseen osallistuminen, väkivalta ja sosiaalisten medioiden poliittinen keskustelu. Jos nuori ilmoitti uskovansa kyseessä olevaan vaikutuskeinoon, häneltä kysyttiin, onko hän itse vaikuttanut kyseisellä tavalla. Äänestämiseen liittyen nuorelta kysyttiin, äänestikö nuori kuntavaaleissa lokakuussa 2012. Jos nuori vastasi kieltävästi, häneltä tiedusteltiin päättikö hän jättää äänestämättä vai oliko syynä este. Mikäli nuori vastasi jättäneen äänestämättä muun kuin esteen vuoksi, häneltä kysyttiin eri syiden, kuten protestihalun vaikutusta äänestämättä jättämiseen. Kuntavaaleissa 2012 äänestänyt nuori vastasi samaan kysymykseen, arvioiden miksi jotkut nuoret jättävät äänestämättä.

Nuorelta kysyttiin seuraavaksi, miten hän näkee vaikutusmahdollisuutensa esimerkiksi taloudelliseen hyvinvointiinsa, ympäristöasioihin ja päätöksentekoon niin valtakunnallisella kuin EU:n tasolla. Sitten tiedusteltiin nuoren mielipidettä työpoliittisista aiheista väitteiden avulla, kuten tekeekö nykyinen sosiaaliturva ihmisistä passiivisia. Kysymys vastuusta kartoitti nuoren näkemystä siitä, kuinka suuri vastuu eri tahoilla, kuten esimerkiksi kunnilla, kansalaisjärjestöillä tai yrityksillä, on suomalaisten hyvinvoinnista. Lisäksi nuori sai kertoa, mitä mieltä hän on vaikuttamiseen liittyvistä väitteistä, kuten onko hänellä mielestään sananvaltaa siihen, mitä maan hallitus ja eduskunta päättävät tai kaipaako hän enemmän vaikuttamismahdollisuuksia verkossa.

Lopuksi nuorelta kysyttiin, missä määrin hän katsoo kuuluvansa eri alueisiin, kuten asuinpaikkakuntaansa, Suomeen tai maailmaan globaalina yhteisönä. Häneltä myös tiedusteltiin, käyttääkö hän sosiaalisen median palveluita, esimerkiksi Facebookia, Twitteriä tai Google+:aa. Jos nuori vastasi käyttävänsä jotain edellä mainituista palveluista, häneltä kysyttiin kuinka usein hän tekee siellä tiettyjä toimintoja, kuten päivitysten kirjoittamista, yhteiskunnallisten aiheiden kommentoimista, toisten kirjoittamien sisältöjen jakamista ja yhteiskunnallisten aiheiden lukemista. Lisäksi nuorelta tiedusteltiin osallistuuko hän vapaa-ajallaan johonkin ryhmään tai yhteisöön ja millaiseksi hän kokee asemansa yhteisössä.

Taustatietoina kyselyssä käytettiin useita muuttujia, kuten sukupuolta, ikää, äidinkieltä ja asumis- ja perhemuotoa, koulutus- ja työssäolotietoja, perheen toimeentuloa lapsuudessa, äidin koulutustasoa ja kuulumista johonkin vähemmistöön.

Asiasanat

asenteet; nuoret; osallistuminen; poliittinen osallistuminen; poliittiset asenteet; sosiaalinen media; tyytyväisyys; vaikuttaminen; yhteisöt; äänestäminen

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Nuoret (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Nuorisobarometrit

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• TNS Gallup Oy

Ajallinen kattavuus

2013

Aineistonkeruun ajankohta

2013-05-17 – 2013-07-14

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Suomessa asuvat 15 - 29-vuotiaat nuoret (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: ositettu otanta

Näyte poimittiin satunnaisotannalla väestötietojärjestelmästä ja se oli suuruudeltaan 22215 henkilöä, josta 625 oli ruotsinkielisiä. Haastattelut tehtiin puhelinhaastatteluina. Haastatteluihin saatiin 1802 suomenkielistä ja 100 ruotsinkielistä nuorta. Varsinaisia yhteydenottoja tehtiin 7382, joista 5430 kieltäytyi haastattelusta, 4 haastattelua keskeytyi systeemihäiriön takia ja 45 soitossa henkilö oli kykenemätön vastaamaan esimerkiksi vammaisuuden vuoksi. Vastausprosentti on 26 % ja se on laskettu suhteuttamalla toteutuneet haastattelut kaikkiin haastatteluyrityksiin.

Keruumenetelmä

Puhelinhaastattelu

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

26

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

216 muuttujaa ja 1903 havaintoa.

Datan versio

3.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Aineistosta on arkistoinnin yhteydessä pudotettu kysymystä T3 (vastaajan postinumero) vastaava muuttuja. Taustatieto vastaajan asuinkunnasta on luokiteltu muotoon tilastollinen kuntaryhmitys.

Painokertoimet

Aineisto sisältää painomuuttujat W1 ja W2. Ne on luotu kalibrointimenetelmällä estimoinnin tehokkuuden lisäämiseksi ja kadon aiheuttaman vääristymän korjaamiseksi. Painot perustuvat seuraaviin väestöjakaumiin: 1) sukupuoli, 2) ikä 3) NUTS 2- alueet ja 4) kieli. Toinen painoista ulottaa tulokset koko väestöön (painojen summa on väestön koko). Toisella painomuuttujalla ei ole tätä laajennusvaikutusta. Siinä painojen keskiarvo on yksi ja summa on hyväksyttyjen vastausten, eli havaintojen lukumäärä (1903). Molemmat painomuuttujat perustuvat samaan kalibrointiprosessiin, pelkästään mittakaava on erilainen.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora) & Nuorisotutkimusseura: Nuorisobarometri 2013 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 3.0 (2018-07-25). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2919

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut aineistosta

Myllyniemi, Sami (2014). Vaikuttava osa. Nuorisobarometri 2013. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto. Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusseuran julkaisuja; 145 & verkkojulkaisuja; 71.

Rivinoja, Telma (2015). Y-sukupolven työelämäasenteet ja -orientaatiot. Tampere: Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden yksikkö. Pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201505201457

Hobbs, Carl (2019). Demokratipreferenser bland finska medborgare : Stöd för representativ demokrati, deltagardemokrati, direktdemokrati och expertdemokrati. Pro gradu-avhandling. Statsvetenskapliga fakulteten, Helsingfors universitet.

Väyrynen, Tuija (2023). Liian nuori äänestämään? Kuntavaaliehdokkaiden näkemyksiä äänestysikärajan laskemisesta. Politiikan tutkimuksen pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto.