Aineiston nimi

Suomalaisten historiatietoisuus 2009: kysely

Aineistonumero

FSD2932

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2932
https://doi.org/10.60686/t-fsd2932

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Torsti, Pilvi (Helsingin yliopisto. Yhteiskuntahistorian laitos)
• Laaksonen, Seppo (Helsingin yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos)
• van den Berg, Marko (Helsingin yliopisto. Helsingin normaalilyseo)
• Wass, Hanna (Helsingin yliopisto. Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos)
• Löfström, Jan (Helsingin yliopisto. Opettajankoulutuslaitos)
• Ouakrim-Soivio, Najat (Helsingin yliopisto. Helsingin normaalilyseo)

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa kartoitettiin menneisyyskäsityksiä, tietoja historian kulusta, historiatietoisuutta, näkemyksiä menneisyydestä ja historiallista identiteettiä. Lisäksi kysymykset käsittelivät arjen historiaa, Suomen historian murroskohtia, suomen historian merkkihenkilöitä ja sukupolvien avainkokemuksia.

Aluksi kysyttiin, mitä historia merkitsee vastaajille ja ovatko he tutustuneet historiaan viimeisen vuoden aikana. Tiedusteltiin myös oman sukupolven kannalta merkittävintä historiallista tapahtumaa ja sitä, viettääkö vastaaja Suomen itsenäisyyspäivää. Kysyttiin myös miten paljon erilaisiin historiasta ja menneisyydestä kertoviin lähteisiin luotetaan ja kuinka kiinnostuneita vastaajat olivat historian eri osa-alueista.

Seuraavaksi pyydettiin mielipiteitä kehitykseen vaikuttavista asioista maailmassa ja Suomessa. Tätä kartoitettiin esittämällä väittämiä historiallisen kehityksen luonteesta. Kysyttiin kuinka paljon erilaiset keksinnöt, asiat ja ihmiset ovat muuttaneet ihmisten elämää entisistä ajoista tähän päivään mennessä ja kuinka paljon ne tulevat muuttamaan ihmisten elämää seuraavien 40 vuoden aikana. Esitettiin myös Suomen menneisyyteen ja tulevaisuuden kehitykseen liittyviä väittämiä.

Historian merkitystä vastaajan omalle sukupolvelle käsittelevissä kysymyksissä tiedusteltiin erilaisten yhteiskunnallisten ja maailmanlaajuisten asioiden tärkeyttä ja pyydettiin mainintoja yksittäisistä menneisyyteen liittyvistä kirjoista, elokuvista, musiikkiesityksistä tai näytelmistä, jotka ovat erityisesti vaikuttaneet vastaajiin. Pyydettiin myös mainitsemaan viisi merkittävintä asiaa Suomen historiasta sekä mainitsemaan 1-3 merkittävintä henkilöä Suomen historiassa.

Historiallisia tapahtumia käsittelevässä kysymysosiossa pyydettiin kertomaan mielikuvia vuonna 1918 Suomessa käydystä sodasta ja tiedusteltiin, mitä nimeä vastaaja on tottunut tästä sodasta käyttämään. Lisäksi esitettiin useita väittämiä talvi-, jatko- ja Lapin sodasta. Väittämillä kartoitettiin myös käsityksiä Suomen murrosvaiheesta toisen maailmansodan jälkeen.

Lopuksi esitettiin väittämiä, joilla pyrittiin selvittämään käsityksiä Suomen ja maailman lähimenneisyydestä ja nykyisyydestä. Tiedusteltiin myös menneisyyteen ja nykyisyyteen liittyvien tekijöiden ja asioiden vaikutuksesta Suomi-kuvaan ulkomailla.

Taustamuuttujia olivat mm. syntymävuosi, sukupuoli, oma ja vanhempien koulutus, asuinpaikkatietoja, työhön osallistuminen, talouden koko, tuloluokka sekä työpaikan toimi- tai tuotantoala. Lisäksi taustamuuttujia olivat yhteiskuntaluokka, lapsuudenkodin yhteiskuntaluokka, asevelvollisuuden suorittaminen, poliittinen kanta ja uskontokuntiin kuuluminen.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Kulttuurirahasto, Helsingin yliopisto, opetus- ja kulttuuriministeriö, Svenska Kulturfonden ja Koneen Säätiö.

Asiasanat

Lapin sota; Suomen sisällissota; Suomi-kuva; historia; historiatietoisuus; jatkosota; kehitys; menneisyys; muutos; sodat; talvisota

Tieteenala/Aihealue

• Humanistiset tieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Historia (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Potila, Anna-Kaarina (Tilastokeskus)
• Nyberg, Riina (Tilastokeskus)

Ajallinen kattavuus

1600 – 2049

Aineistonkeruun ajankohta

2009-10 – 2009-12

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Suomessa asuvat, suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat 15 - 79-vuotiaat henkilöt

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta

Kyselyaineiston keruu toteutettiin Tilastokeskuksen postikyselynä loka-joulukuussa 2009. Ensimmäisessä vaiheessa 3420 henkilön otokseen valikoituneille lähetettiin kyselylomake saatekirjeen kera. Tämän jälkeen henkilöt saivat postikortin, jossa heitä samalla sekä kiitettiin että muistutettiin vastaamisesta. Kirjeitse lähetettyjä muistutuksia ei-vastanneille oli vielä kaksi kertaa. Kontakteja oli siis yhteensä enintään neljä.

Ennen ensimmäistä muistutuskierrosta lomakkeen palautti noin 800 vastaajaa, ensimmäisen ja toisen muistutuksen välissä noin 300 ja viimeisen muistutuksen jälkeen noin 150 henkilöä. Yhteensä lomakkeen palautti siis noin 1250 henkilöä, joista 1208 tuli mukaan lopulliseen aineistoon.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

35,3

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

2.0

Katso myös

FSD2867 Suomalaisten historiatietoisuus 2010: haastattelut

Painokertoimet

Aineistossa on kaksi painomuuttujaa, Painomuuttuja 1 (bv7a), jonka summa on tavoiteperusjoukon koko eli Suomessa asuvien 15 - 79-vuotiaiden suomea ja ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä väestörekisterin tietojen mukaan. Painomuuttuja 2 (bv7b) on muuten sama kuin edellinen, mutta sillä ei ole korotusvaikutusta eli sen summa on havaintoyksiköiden lukumäärä. Painon laskenta sisältää kolme vaihetta. Ensiksi on muodostettu niin sanotut peruspainot joissa on oletettu, että kunkin ositteen vastaaja on mukana satunnaisesti. Ositteiden muodostamisessa taas on käytetty kahta muuttujaa, ruotsin- ja suomenkielisten määrää sekä ikää. Koska haluttiin varmistaa ruotsinkielisten ja nuorten riittävä edustus, heitä on poimittu suhteellisesti enemmän. Koska peruspainon muodostamisen oletus ei päde käytännössä, on toisessa vaiheessa näitä painoja parannettu ottaen huomioon vastauskato. Tämä on tehty niin sanotun vastaustodennäköisyysmallin avulla (Laaksonen, Seppo (2013), Surveymetodiikka. Aineiston kokoamisesta puhdistamisen kautta analyysiin, Ventus Publishing, ss. 128-129). Malli oikaisee painoja sen mukaan miten vastaaminen mallin selittäjissä heitä erottelee. Mallissa on runsaasti selittäjiä rekistereistä: sukupuoli, lasten määrä, koulutusaste, siviilisääty, ikä tarkemmalla tasolla kuin osituksessa, asuntoa koskevia tietoja, työvoimastatus sekä aluetietoja. Kolmannessa vaiheessa on painot kalibroitu siten että painojen summa on oikea väestömäärä kussakin ositteessa.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Torsti, Pilvi (Helsingin yliopisto) & Laaksonen, Seppo (Helsingin yliopisto) & van den Berg, Marko (Helsingin yliopisto) & Wass, Hanna (Helsingin yliopisto) & Löfström, Jan (Helsingin yliopisto) & Ouakrim-Soivio, Najat (Helsingin yliopisto): Suomalaisten historiatietoisuus 2009: kysely [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-07-19). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2932

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Historiatietoisuus Suomessa -tutkimuksen verkkosivut http://blogs.helsinki.fi/historiatietoisuus/ [viitattu 23.4.2014]

Julkaisut aineistosta

Torsti, Pilvi (2012). Suomalaiset ja historia. Helsinki: Gaudeamus.

Torsti, Pilvi & Wass, Hanna (2011). Limittyvät sukupolvet ja jaetut näkemykset. Suomalaiset yhteiskunnalliset sukupolvet ja sukupolvittaiset erot poliittisessa käyttäytymisessä. Politiikka 3/2011.

Torsti, Pilvi (2011). Suomalaisten moniulotteiset sotakuvat. Historiallinen aikakauskirja 3/2011. 309-323.

Torsti, Pilvi & Aunesluoma, Juhana (2009). Historian käyttö yhteiskunnassa ja tutkimuksessa. Historiallinen aikakauskirja 3/2009. 276-279.