Aineiston nimi

ISSP 2014: kansalaisosallistuminen II: Suomen aineisto

Aineistonumero

FSD2998

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2998
https://doi.org/10.60686/t-fsd2998

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• International Social Survey Programme (ISSP)
• Blom, Raimo (Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö)
• Melin, Harri (Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö)

Muut tekijät

• Borg, Sami (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto)
• Nieminen, Markku (Tilastokeskus)

Sisällön kuvaus

Tutkimus käsittelee kansalaisvaikuttamista Suomessa sekä suhtautumista yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Aluksi vastaajilta kysyttiin, miten tärkeinä he pitävät erilaisia yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja osallistumisen muotoja. Seuraavaksi tiedusteltiin, pitäisikö julkiset kokoontumiset sallia uskonnollisille ääriryhmille, sellaisille ryhmille, jotka haluavat kaataa maan hallituksen väkivalloin tai johonkin rotuun tai etniseen ryhmään ennakkoluuloisesti suhtautuville ihmisille. Esitettiin myös erilaisia poliittisen ja yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja ja kysyttiin, ovatko vastaajat tehneet tai voisivatko he kuvitella tekevänsä esitettyjä toimia.

Seuraava kysymys käsitteli median käyttöä politiikan seuraamiseen. Tämän jälkeen haluttiin tietää, kuinka monen henkilön kanssa vastaajat ovat päivittäin tekemisissä. Lueteltiin myös erilaisia ryhmiä, järjestöjä ja yhdistyksiä sekä tiedusteltiin kuuluuko vastaaja niihin ja osallistuuko hän niiden toimintaan. Seuraavaksi kysyttiin, kuinka tärkeinä vastaajat pitivät eri ominaisuuksia, joita edellytetään kunnon kansalaiselta. Esitettiin myös hallitusta ja poliittisia kysymyksiä koskevia väittämiä.

Tämän jälkeen vastaajille esitettiin tilanne, jossa eduskunta suunnittelee säätävänsä lain, jota vastaaja pitää epäoikeudenmukaisena. Tällaiseen tilanteeseen liittyen haluttiin tietää, kuinka todennäköistä olisi, että vastaaja kykenisi tekemään asialle jotain. Haluttiin myös tietää, kuinka todennäköisenä pidettiin sitä, että eduskunnassa kiinnitettäisiin vakavasti huomiota näihin vaatimuksiin.

Poliittisia mielipiteitä kartoitettiin pyytämällä vastaajia kertomaan oma sijoittumisensa vasemmisto-oikeisto -akselilla sekä kysymällä, voiko luottaa siihen, että hallitus tekee enimmäkseen oikeita ratkaisuja. Esitettiin myös väittämä, että useimmat poliitikot olisivat mukana politiikassa vain hyötyäkseen siitä henkilökohtaisesti. Lopuksi kysyttiin politiikasta keskustelemisesta, esitettiin politiikkaa koskevia väittämiä sekä kysyttiin julkisen sektorin sitoutumisesta palvelemaan kansalaisia ja tiedusteltiin, kuinka yleisenä korruptiota pidettiin julkisella sektorilla.

Taustamuuttujina ovat mm. vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutus, ammatti, ammattiasema, säännöllinen viikoittainen työaika, ammattiliiton jäsenyys, työnantajasektori, toimiala, poliittinen asennoituminen, kirkossakäynti, kirkon tai uskonnollisen yhteisön jäsenyys, yhteiskuntaluokka, bruttotulot, kotitalouden tulot, kotitalouden henkilömäärä ja ikärakenne, vastaajan asuinpaikkakunnan tyyppi ja asuinmaakunta sekä puolison koulutus, ammatti, säännöllinen viikoittainen työaika, työnantajasektori ja toimiala.

Asiasanat

asenteet; demokratia; julkinen hallinto; järjestötoiminta; kansalaistoiminta; kansalaisyhteiskunta; kokoontumiset; korruptio; oikeudet; osallistuminen; tapaamiset; vaikuttaminen; yhteiskunta

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

ISSP (International Social Survey Programme)

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Tuottajat

• Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
• Tilastokeskus
• Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Ajallinen kattavuus

2014

Aineistonkeruun ajankohta

2014-09-17 – 2014-12-19

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

15 - 74-vuotiaat suomalaiset

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: systemaattinen otanta

Systemaattinen satunnaisotanta väestötietokannasta. Lajittelujärjestys: kuntakoodi ja syntymäaika.

Otoskoko 3500, joista suomenkielisiä 90 %, ruotsinkielisiä 5 % ja äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvia 5 %. Lomakkeita palautettiin 1505. Kato: yhteensä 1995, joista kieltäytyneitä 2, osoite tuntematon 8, kieliongelmat 1, sairas, vammainen tai hoitolaitoksessa 3, tyhjänä palautettuja lomakkeita 10 ja muusta syystä vastaamatta jättäneitä 1971.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

43,0

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

1.1

Katso myös

FSD2039 ISSP 2004: kansalaisosallistuminen: Suomen aineisto

Aineiston käytössä huomioitavaa

Aineistoon sisältyy lisäotos, jonka avulla pyritään vertailemaan eri vastausinstrumenttien vaikutusta vastausprosenttiin. Aineiston kokonaisotos oli 3.500 henkilöä. Pääotoksen koko oli 2.500 henkilöä, joille tarjottiin mahdollisuus vastata Internet-kyselyyn tai, jos tähän ei ollut mahdollisuutta, paperilomakkeella. Lisäotoksen koko oli 1.000 henkilöä. Lisäotokseen kuuluneille tarjottiin mahdollisuus vastata vain paperilomakkeella.

Painokertoimet

Aineistossa on kuusi painomuuttujaa. Otospainot (korotuspainot) ja analyysipainot erikseen koko aineistolle (N = 3.500), pääotokselle (N = 2.500) ja lisäotokselle (N = 1.000). Kaikki painomuuttujat on luotu kalibrointimenetelmällä estimoinnin tehokkuuden lisäämiseksi ja kadon aiheuttaman vääristymän korjaamiseksi. Painot perustuvat seuraaviin väestöjakaumiin: 1) sukupuoli, 2) kuntaryhmä (kaupunkimaiset kunnat - taajaan asutut kunnat - maaseutumaiset kunnat), 3) ikäluokat (15-24, 25-34, ..., 65-74) ja 4) maakunnat siten, että pääkaupunkiseutua käsiteltiin omana luokkanaan ja Varsinais-Suomeen yhdistettiin myös Ahvenanmaa. Lisäotoksen painomuuttujaan alueluokitus on karkeistettu seuraavasti: 1 = pääkaupunkiseutu, 2 = muu Uusimaa, 3 = Etelä-Suomi, 4 = Länsi-Suomi, 5 = Pohjois- ja Itä-Suomi. Otospainot (korotuspainot) ulottavat tulokset koko väestöön (painojen summa on väestön koko). Analyysipainoilla ei ole tätä laajennusvaikutusta (painon keskiarvo on yksi ja summa havaintojen lukumäärä). Molemmat painomuuttujat perustuvat samaan kalibrointiprosessiin, vain mittakaava on erilainen.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

International Social Survey Programme (ISSP) & Blom, Raimo (Tampereen yliopisto) & Melin, Harri (Tampereen yliopisto): ISSP 2014: kansalaisosallistuminen II: Suomen aineisto [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.1 (2015-04-07). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2998

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Muu materiaali

Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta.

Lisätietoja ja koko kansainvälinen aineisto (sis. englanninkielisen Suomen aineiston) on saatavana Saksan tietoarkistosta GESISistä: ZA6670: International Social Survey Programme: Citizenship II - ISSP 2014.

Julkaisut aineistosta

Anja Eder (2017) Cross-Country Variation in People's Attitudes toward Citizens' Rights and Obligations: A Descriptive Overview Based on Data from the ISSP Citizenship Module 2014, International Journal of Sociology, 47:1, 10-25, DOI: 10.1080/00207659.2017.1265309

Dalton Russell J., 2017, The Participation Gap. Social Status and Political Inequality. Oxford University Press, Oxford.

Choi, G. 2019. Revisiting the redistribution hypothesis with perceived inequality and redistributive preferences. European Journal of Political Economy.

Wennerhag, Magnus. 2017. Patterns of Protest are Changing. Sociologisk Forskning 54(4): 347-351.

Chang, Wen-Chun. 2017. Media Use and Satisfaction with Democracy: Testing the Role of Political Interest. Social Indicators Research Online first: 1-18.

Goubin, Silke (2020). Economic inequality, perceived responsiveness and political trust. Acta Polit 55, 267-304. DOI: 10.1057/s41269-018-0115-z

Mayne, Quinton and Geisel, Brigitte 2018. Don't Good Democracies Need 'Good' Citizens? Citizen Dispositions and the Study of Democratic Quality. Politics and Governance 6(1): 14.

Biolcati, Ferruccio; Molteni, Francesco; Quandt, Markus & Vezzoni, Cristiano (2020): Church Attendance and Religious change Pooled European dataset (CARPE): a survey harmonization project for the comparative analysis of long-term trends in individual religiosity. Quality & Quantity: International Journal of Methodology, 1-25. DOI: 10.1007/s11135-020-01048-9.

Agerberg, Mattias. 2018. 'The Curse of Knowledge? Education, Corruption, and Politics.' Political Behavior 41, 369-399.

Engler, Sarah and Weisstanner, David. 2021.The threat of social decline: income inequality and radical right support. Journal of European Public Policy 28:2, 153-173. doi: 10.1080/13501763.2020.1733636.

Malmberg, F. G. and Christensen, H. S. 2021. Voting Women, Protesting Men: A Multilevel Analysis of Corruption, Gender, and Political Participation. Politics and Policy 49(1):126-61. doi: 10.1111/polp.12393.issp.

Rose, R. and Wessels, B. 2021. Do populist values or civic values drive support for referendums in Europe? European Journal of Political Research 60(2):359-75. doi: 10.1111/1475-6765.12399.

Bazurli, R. and Portos, M. 2021. Crook!: The impact of perceived corruption on non-electoral forms of political behaviour. International Political Science Review 42(2):245-60. doi: 10.1177/0192512119881710.

Dalton, Russell J. 2021. Political Action, Protest, and the Functioning of Democratic Governance. American Behavioral Scientist Online first:1-18. doi: 10.1177/00027642211021624

Valgarosson, Viktor Orri & Devine, Daniel (2021): What satisfaction with democracy? A global analysis of "satisfaction with democracy" measures. In: Political Research Quarterly: 1-25. doi: 10.1177/10659129211009605.

Malmberg, Fredrik G. (2022): "Extending a Hand: Corruption and Solidarity with the Less Privileged Domestically and Beyond." In: Studies in Comparative International Development 57(2):222-48. doi: https://doi.org/10.1007/s12116-022-09352-1.

Biolcati, Ferruccio; Molteni, Francesco; Quandt, Markus and Vezzoni, Cristiano (2022): "Church Attendance and Religious change Pooled European dataset (CARPE): a survey harmonization project for the comparative analysis of long-term trends in individual religiosity." In: Quality and Quantity 56 (3): 1729-1753. doi: https://doi.org/10.1007/s11135020-01048-9.

Dalton, Russell J. (2022): "Political Action, Protest, and the Functioning of Democratic Governance: PROD." In: The American Behavioral Scientist 66 (4): 533-50. doi: https://doi.org/10.1177/00027642211021624

Query, Jason, Thompson, Jon C. (2024) Cultural Distance and International Trade. Open Economies Review 35, 283-300. https://doi.org/10.1007/s11079-023-09729-2

Rybak, Adam (2023) Survey Mode and Nonresponse Bias: A Meta-Analysis Based on the Data from the International Social Survey Programme Waves 1996-2018 and the European Social Survey Rounds 1 to 9. PloS one 18(3). doi: 10.1371/journal.pone.0283092.

Kołczyńska, Marta; Jabkowski, Piotr and Eckman, Stephanie (2023) Interviewer Involvement in Respondent Selection Moderates the Relationship between Response Rates and Sample Bias in Cross-National Survey Projects in Europe. In: Journal of Survey Statistics and Methodology: 1-13. https://doi.org/10.1093/jssam/smad013

Jennifer Oser, Fernando Feitosa, Ruth Dassonneville. (2023) Who Feels They Can Understand and Have an Impact on Political Processes? Socio-Demographic Correlates of Political Efficacy in 46 Countries, 1996-2016. International Journal of Public Opinion Research 35(2). https://doi.org/10.1093/ijpor/edad013.

Severin-Nielsen, Majbritt Kappelgaard; and Ditte Shamshiri-Petersen. (2023) Satisficing Behaviour in Web Surveys. Results from a Comparison of Web and Paper Mode across Four National Survey Experiments. Survey Methods: Insights from the Field. doi: 10.13094/SMIF-2023-00007.