Tekijät

• SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Asiasanat

Kansaneläkelaitos, asiakastyö, eriarvoisuus, hyvinvointipalvelut, lastensuojelu, resurssit, sosiaalietuudet, sosiaalihuolto, sosiaalipalvelut, sosiaalitoimi, sote-uudistus, terveydenhuolto, terveyspalvelut, työ- ja elinkeinotoimistot, työttömyys, uudistukset, viranomaisyhteistyö

Sisällön kuvaus

Sosiaalibarometrit ovat tutkimuksellisia ajankohtaisselvityksiä, joiden tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman ajan tasalla olevaa tietoa hyvinvointipalvelujen, palvelujärjestelmän ja hyvinvoinnin tilanteesta ja niiden muutossuunnista. Vuoden 2015 Sosiaalibarometri-kyselyssä ajankohtaisteemoina ovat muun muassa hyvinvointipalveluiden tilanne, sote-uudistus, eriarvoisuuden vähentäminen, työttömyys ja lastensuojelu. Kyselyssä vastaajina ovat kuntien sosiaali- ja terveysjohtajat sekä Kansaneläkelaitoksen toimistojen ja työ- ja elinkeinotoimistojen johtavissa asemissa olevat työntekijät. Kyselyssä kartoitetaan laaja-alaisesti vastaajien taustaorganisaatioiden tilannetta.

Ensimmäisenä teemana kyselyssä oli hyvinvoinnin tilanne ja voimavarat, joihin liittyen kartoitettiin vastaajien alueen väestön hyvinvoinnin tilannetta ja kuntalaisten tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamista nykyisillä resursseilla. Lisäksi kaikilta vastaajilta kysyttiin eri tekijöiden, kuten työttömyyden, palvelujen saatavuuden, terveysongelmien ja tuloerojen, vaikutusta alueen väestön hyvinvoinnin tilanteeseen lähivuosina. Kyselyssä tiedusteltiin myös vastaajien organisaatioiden yhteistyön sujuvuutta eri tahojen kanssa.

Seuraavaksi tarkasteltiin sote-uudistusta ja sen tavoitteita. Kaikilta vastaajilta kysyttiin, missä määrin he arvioivat sote-uudistuksen tuovan ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmiin. Sosiaali- ja terveysjohtajilta kysyttiin uudistuksen tavoitteiden onnistumisesta. Tavoitteiksi lueteltiin muun muassa palveluiden yhdenvertainen saatavuus, palveluiden laatu, asiakaslähtöisyys, kustannustehokkuus ja selkeämpi hallinto. Lisäksi sosiaali- ja terveysjohdolta tiedusteltiin julkisten menojen vähentämiseksi ehdotettujen rakennepoliittisten päätösten vaikutusta alueen asukkaisiin sekä päätösten tuomia säästöjä.

Kyselyssä kartoitettiin myös vastaajien näkemyksiä eriarvoisuuden vähentämisestä. Heitä pyydettiin arvioimaan, onko hallitus onnistunut eriarvoisuuden ja epätasa-arvon vähentämisessä, sekä miten eriarvoistumiskehitystä voitaisiin parhaiten vähentää. Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin, mitä sosiaaliturvaetuuksia tulisi korottaa. Seuraavaksi kyselyssä oli teemana työttömyys. Vastaajilta kartoitettiin eri tekijöiden vaikutusta työttömyyden kasvuun ja työllisyyden heikkenemiseen sekä erilaisten politiikkatoimenpiteiden tehokkuutta työllisyyden parantamisessa. Politiikkatoimenpiteinä mainittiin esimerkiksi rakennepoliittiset uudistukset, elvyttävä raha- ja finanssipolitiikka, työllisyyspalveluiden tehostaminen sekä työttömyysturvan vastikkeellisuuden lisääminen. Lisäksi TE-toimiston edustajilta tiedusteltiin eri tekijöiden vaikutusta vaikeasti työllistyvien työllistymiseen.

Lopuksi sosiaali- ja terveysjohtajilta kysyttiin vielä lastensuojelun tilanteesta. Heitä pyydettiin arvioimaan, miten lastensuojelun asiakkaina olevien lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi toteutuu sekä uuden sosiaalihuoltolain vaikutusta asiakkaiden hyvinvointiin. Lisäksi heiltä tiedusteltiin, miten yksityisten lastensuojelupalveluiden käyttö on muuttunut kuluneen 10 vuoden aikana ja miten se kehittyy seuraavien viiden vuoden aikana.

Taustatietoina ovat vastaajaryhmästä riippuen muun muassa vastaajan organisaatio, organisaation sijaintialue ja alueellinen kuntaryhmitys.