FSD3072 Omaishoito ja ansiotyö 2008-2009

Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin (esim. väitöstutkimukseen, pro graduun ja ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyöhön). Aineistoa ei saa käyttää opetukseen, opiskeluun (esim. harjoitustöihin) tai alempiin opinnäytteisiin.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Tekijät

  • Kröger, Teppo (Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos)
  • Jolanki, Outi (Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos)
  • Leinonen, Anu (Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos)

Asiasanat

auttaminen, hoivapalvelut, hoivatyö, huolenpito, ikääntyminen, jaksaminen, omaishoidon tuki, omaishoitajat, omaishoito, palvelujärjestelmät, perhesuhteet, työelämä, työssäkäynti, vanhuus

Sisällön kuvaus

Aineisto koostuu läheistään säännöllisesti hoitavien työssäkäyvien henkilöiden haastatteluista vuosilta 2008 - 2009 ja pääteemana on työssäkäynnin ja omaishoidon yhdistäminen. Haastatteluissa käsitellään laajasti omaishoivaa, työelämää, perhettä, sosiaalisia suhteita, vapaa-aikaa, palvelujärjestelmää ja ajatuksia tulevasta. Haastateltavat hoitavat useimmiten vanhempiaan, mutta mukana on myös muita lähisukulaisia hoitavia. Tutkimus on osa kansainvälistä WoCaWo-projektia (Working Carers and Caring Workers: Making Paid Employment and Care Responsibilities Compatible?). Projektin suomenkielinen nimi on: Omaishoito, palkkatyö ja identiteetit: Mitä hoivavelvollisuuksien ja työssäkäynnin yhteensovittaminen edellyttää?. Projektin Suomen ryhmään kuuluvat Jyväskylän yliopisto, Työterveyslaitos ja Kehitysvammaliitto, ja hanketta rahoitettiin Suomen Akatemian Työn- ja hyvinvoinnin tulevaisuus -tutkimusohjelmasta.

Haastatteluissa tiedustellaan aluksi haastattelijan antamasta omaishoivasta: kenelle sitä annetaan, milloin hoivasuhde alkoi, miten teki päätöksen auttamisesta ja millaista annettu apu on. Edelleen haastateltavalta kysytään auttamistyössä jaksamisesta ja mahdollisista riittämättömyyden tunteista. Seuraavaksi käsitellään haastattelijan työntekoa ja sen merkitystä elämässä. Kysymyksissä tiedustellaan muun muassa omaishoidon vaikutuksista työntekoon ja työnantajan sekä työtovereiden suhtautumisesta omaishoivan antamiseen.

Seuraavaksi haastatteluissa käsitellään hoivan järjestämistä perheessä ja haastateltavan vapaa-ajan viettoa. Haastateltavalta kysytään perheenjäsenten välisistä suhteista, auttamistyön vaikutuksista pari- ja perhe-elämään, lomien vietosta ja harrastuksista. Lisäksi keskustellaan niin hoivattavalle kuin hoitajalle saatavilla olevista sosiaali- ja terveyspalveluista sekä niiden laadusta, saatavuudesta ja riittävyydestä.

Lopuksi keskustellaan siitä, millaisena haastateltava näkee tulevaisuuden ja onko omaisen hoito on muuttanut henkilökohtaisia elämänarvoja tai ajatuksia ikääntymisestä. Häneltä tiedustellaan myös mielipidettä yhteiskunnan omaishoitoon suhtautumiseen ja omaishoivaajille kohdistettavaan lakisääteiseen hoitovapaaseen. Haastattelut ovat vapaamuotoisia, niinpä teemat eivät aina esiinny esitetyssä järjestyksessä.

Haastatteluiden taustatietoina ovat haastateltavan peitenimi, syntymävuosi, siviilisääty, perheellisyys, isovanhemmuus, sisarusten olemassaolo, ammatti, toimiala, työnantajasektori, auttamisen syy, asumisjärjestelyt, auttamisen useus ja saatu virallinen apu. Osa taustatiedoista on kerätty tutkijoiden toimesta haastattelulitteraatioista varsinaisen aineistonkeruun jälkeen.

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa

Creative Commons License
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.