Tekijät

• Grönlund, Kimmo (Åbo Akademi. Institutet för samhällsforskning (Samforsk))
• Herne, Kaisa (Tampereen yliopisto. Johtamiskorkeakoulu)
• Himmelroos, Staffan (Åbo Akademi. Institutet för samhällsforskning (Samforsk))
• Strandberg, Kim (Åbo Akademi. Institutet för samhällsforskning (Samforsk))
• Setälä, Maija (Turun yliopisto. Valtio-opin laitos)
• Bäck, Maria (Åbo Akademi. Institutet för samhällsforskning (Samforsk))
• Leino, Mikko (Åbo Akademi. Institutet för samhällsforskning (Samforsk))

Asiasanat

julkinen keskustelu, kaksikielisyys, mielipiteet, opiskelu, palvelut, ruotsin kieli, ruotsinkieliset, suomenruotsalaiset, suomenruotsi

Sisällön kuvaus

Tutkimus kartoitti suomalaisten mielipiteitä ruotsin kielen asemasta Suomessa. Siihen kuului kaikkiaan kolme erillistä kyselytutkimusta sekä ryhmäkeskusteluita. Tämä tutkimus tehtiin heti keskustelun jälkeen. Sillä pyrittiin selvittämään ovatko vastaajien mielipiteet muuttuneet siitä, mitä ne olivat ennen keskustelua ja onko keskusteluun osallistuminen vaikuttanut muutoksiin.

Vastaajille esitettiin osin samoja väittämiä, joita heille oli esitetty jo ennen keskustelua. Väittämät käsittelivät ruotsin kieltä Suomessa, suomenruotsalaisia, ruotsin kielen asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa, ruotsin kielen opiskelun pakollisuutta koulussa, kaksikielisyydellä saavutettavia hyötyjä sekä suomenruotsalaisia. Kysyttiin myös, onko Ruotsalaisella kansanpuolueella (RKP) liikaa valtaa kokoonsa nähden sekä onko vastaajalla ruotsinkielisiä sukulaisia ystäviä tai työkavereita.

Tässä osiossa kartoitettiin uudelleen myös vastaajien poliittisia mielipiteitä. Kysymykset käsittelivät poliittista kiinnostuneisuutta sekä sitä, kuinka usein vastaajat keskustelivat politiikasta ja yhteiskunnallisista kysymyksistä muiden kanssa. Vastaajilta tiedusteltiin myös, kuinka tärkeinä he pitivät erilaisia politiikan osa-alueita ja asiakysymyksiä. Lisäksi esitettiin erilaisia yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja ja kysyttiin, ovatko vastaajat tehneet niitä tai mitä niistä he voisivat tehdä tulevaisuudessa.

Vastaajia pyydettiin myös kuvailemaan itseään esittämällä eri tapoja toimia erilaisissa tilanteissa sekä kuvailemalla eri luonteenpiirteitä. Kysyttiin myös, kuinka paljon vastaajat tunsivat luottavansa eri henkilöryhmiin sekä poliittisiin ja julkisiin instituutioihin. Kysyttiin myös, kuinka hyvin vastaajat osaavat ruotsia. Kyselyyn sisältyi myös tieto-osio, jossa kartoitettiin vastaajien tietämystä ruotsin kielen asemasta Suomessa, suomenruotsalaisista sekä Suomen ja Ruotsin yhteisestä historiasta.

Taustamuuttujina olivat sukupuoli, syntymävuosi, koulutusaste, ammattiryhmä ja asuinmaakunta.