Tekijät

• Hyttinen, Elsi (Turun yliopisto)
• Lehtonen, Mikko (Tampereen yliopisto)

Asiasanat

aktivismi, homoseksuaalisuus, kommunismi, kulttuuriala, kulttuurielämä, marxismi-leninismi, poliittiset järjestöt, poliittiset liikkeet, politiikka, politisoituminen, solidaarisuus, stalinismi, taidepolitiikka, taistolaisuus, taiteilijat, vasemmistolaisuus

Sisällön kuvaus

Aineisto koostuu vuonna 1972 perustetun ja sittemmin toimintansa lopettaneen Kulttuurityöntekijäin liiton (KTL) aktiivien haastatteluista. Haastattelut on alunperin kerätty Kulttuurityöntekijäin liiton historiaa käsittelevää kirjaa varten. Kaikki haastateltavat ovat olleet merkittävässä roolissa Kulttuurityöntekijäin liiton perustamisessa ja toiminnassa. Haastateltavat esiintyvät haastatteluissa omilla nimillään.

Haastattelujen kysymykset rakentuvat viiden pääteeman ympärille. Henkilöiden taustaan liittyen kysyttiin mm. KTL:on liittymisen ajankohtaa, liittymisen aikaista ammattia ja liittoon kuulumisen kestosta. Motivaatiota käsittelevässä osiossa kysyttiin KTL:on liittymisen ja poliittisen toiminnan syistä. Toimintaa käsittelevän osion kysymykset liittyivät esimerkiksi taistolaisuuteen, Tsekkoslovakian miehitykseen, vallankumouksen tarpeellisuuteen ja mahdollisuuteen, Neuvostoliittoon sekä Suomen Kommunistisen Puolueen ja KTL:n väliseen suhteeseen. Henkilösuhteita käsittelevässä osiossa kysyttiin haastateltavan omista henkilösuhteista KTL:n sisällä sekä toisiin jäseniin liittyvästä kunnioituksesta. Viimeisessä teemaosiossa kysyttiin haastateltavien mahdollisesti vaikeiksi kokemista aiheista, kuten paljon julkisuudesssa olleesta Matti Rossin ja Denes Kissin tapauksesta. Lisäksi kysyttiin Wolf Biermannin tapauksesta, jossa iso joukko Kulttuurityöntekijöiden liiton jäsenistä allekirjoitti kirjeen, joka tuki hänen karkoittamistaan Itä-Saksasta länteen. Samassa yhteydessä kysyttiin myös siitä, kuinka 1970-luvun vasemmistoaktiivien piirissä suhtauduttiin homoseksuaalisuuteen .

Haastatteluissa on käytetty kolmea eri kysymysrunkoa. Kahdessa ensimmäisessä haastattelussa käytettiin laajempaa kysymysrunkoa, ja kun se todettiin liian laveaksi, kysymysrunkoa supistettiin myöhempiin haastatteluihin. Tämän lisäksi viimeiselle haastateltavalle, jonka haastattelusta ei ole olemassa litteraatiota, oli vielä oma räätälöity kysymysrunko.

Taustatietoina on mainittu haastattelupäivä, haastateltavan nimi ja ammatti sekä haastattelun kesto.