Tekijät

• Karjalainen, Karoliina (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
• Hakkarainen, Pekka (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
• Salasuo, Mikko (Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto)

Asiasanat

alkoholi (päihteet), doping, huumeet, huumeiden käyttö, kannabis, lääkkeiden väärinkäyttö, päihteet, sekakäyttö, terveydentila, tupakointi

Sisällön kuvaus

Päihdetutkimus 2014 tutkii suomalaisen aikuisväestön päihteiden käyttöä, niitä koskevia asenteita ja huumepoliittisia mielipiteitä.

Aluksi tutkimuksessa kartoitettiin vastaajien tupakointia kysymällä tupakoinnin säännöllisyydestä sekä nuuskan ja sähkösavukkeiden käytöstä. Seuraavaksi kysyttiin alkoholin käytön yleisyyttä sekä mm. tavallista annosmäärää alkoholikäyttökerralta.

Tutkimuksessa tiedusteltiin huumeisiin liittyviä asenteita kysymällä erilaisia väitekysymyksiä eriasteisesta päihdekäytöstä (esim. Kuinka suuri riski aiheutuu, jos ihmiset polttavat kannabista säännöllisesti?). Edelleen tiedusteltiin vastaajien asenteita tekojen rangaistavuuteen. Lisäksi selvitettiin vastaajien kiinnostusta käyttää erilaisia huumeita siinä tapauksessa, että ne olisivat laillisia.

Kyselyssä selvitettiin myös ihmisten kokemuksia huumeiden näkyvyydestä Suomessa. Vastaajilta kysyttiin mm. tuntevatko he huumeidenkäyttäjiä ja onko heille tarjottu huumeita. Edelleen oltiin kiinnostuneita kuinka helposti vastaajien mielestä erilaisia huumausaineita olisi hankkia. Lisäksi tiedusteltiin mitä, minkä ikäisenä ja kuinka usein vastaajat olivat käyttäneet erilaisia huumausaineita. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita myös huumeiden käytöstä aiheutuneista ongelmista.

Tutkimuksessa kysyttiin myös lääkkeistä ja niiden väärinkäytöstä. Lisäksi selvitettiin mm. liuottimien käyttöä ja eri päihteiden sekakäyttöä. Dopingaineiden käytöstä oli oma osionsa. Kyselyssä tiedusteltiin yleisiä mielipiteitä huumelainsäädännöstä ja vastaajien kokemasta huumeiden uhasta yhteiskunnassa. Lopuksi tiedusteltiin vastaajien terveydentilasta, liikunnan harrastamisesta ja kokemista terveysongelmista.

Taustamuuttujina oli mm. sukupuoli, ikä, paikkakuntatyyppi, perhetyyppi, koulutus ja työmarkkina-asema.