Tekijät

• Herberts, Kjell (Åbo Akademi. Institut för samhällsforskning)

Asiasanat

arvot, identiteetti, joukkoviestimet, kielellinen identiteetti, kieli ja kielet, lehdistö, politiikka, radio (joukkoviestimet), ruotsinkieliset, suomenruotsalaiset, televisio (joukkoviestimet), yhteenkuuluvuus, yhteiskunta

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa kartoitettiin suomenruotsalaisten identiteettiä ja mielipiteitä mm. arkipäivän sujumisesta, joukkoviestimien käytöstä, politiikasta ja yhteiskunnasta, arvoista, identiteetistä sekä yhteenkuuluvuudesta. Tutkimusta on rahoittanut Svenska Kulturfonden.

Aluksi kysymykset käsittelivät vastaajan ja lähipiirin kielitaitoa sekä ruotsin tai suomen kielen käyttämistä eri yhteyksissä. Tämän jälkeen käsiteltiin suomenruotsalaisuutta. Vastaajilta kysyttiin, missä määrin he tunsivat itsensä suomenruotsalaisiksi ja kuinka ylpeitä, iloisia tai häpeissään he olivat suomenruotsalaisuudestaan. Lisäksi esitettiin väittämiä kieliryhmistä Suomessa.

Yhteiskunnallisia ja poliittisia mielipiteitä käsiteltiin kysymällä aluksi luottamuksesta yhteiskunnallisiin instituutioihin ja ryhmiin. Tiedusteltiin myös, mitä puoluetta vastaajat vastaushetkellä äänestäisivät, miten erilaisten yhteiskunnassa vaikuttavien ihmisryhmien tai instituutioiden vaikutus on muuttunut sekä kuinka tärkeinä eri asioita pidettiin tulevissa eduskuntavaaleissa. Esitettiin myös erilaisia äänestyskäyttäytymistä koskevia väittämiä.

Seuraavat kysymykset käsittelivät tiedotusvälineitä. Vastaajilta kysyttiin, mitä päivälehtiä vastaajat lukivat ja mitä niistä tuli talouteen tilattuna. Pyydettiin myös kouluarvosanaa eri TV- ja radiokanaville sekä FST:n (Finlands Svenska Television), Radio Vegan ja Radio Extremin ohjelmille.

Tämän jälkeen käsiteltiin arvoja ja uskomuksia. Kysyttiin, voiko ihmisiin yleensä ottaen luottaa sekä kuinka paljon vastaajat luottivat eri ihmisryhmiin. Tiedusteltiin myös millaisten asioiden olemassaoloon vastaajat uskoivat sekä esitettiin Porvoon hiippakuntaa koskevia väittämiä.

Lopuksi kysyttiin osallistuivatko vastaajat yhdistysten tai seurakunnan toimintaan ja missä määrin. Vastaajia pyydettiin myös pitämään kahden viikon ajan kirjaa aktiviteeteistaan yhdistyksissä tai seurakunnissa.

Taustamuuttujina olivat asuinalue, ikäluokka, koulutus, työllisyystilanne, siviilisääty ja talouden koko.