Tekijät

• Herberts, Kjell (Åbo Akademi. Institut för samhällsforskning)

Asiasanat

arvot, identiteetti, joukkoviestimet, kielellinen identiteetti, kieli ja kielet, lehdistö, politiikka, radio (joukkoviestimet), ruotsinkieliset, suomenruotsalaiset, televisio (joukkoviestimet), yhteenkuuluvuus, yhteiskunta

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa kartoitettiin suomenruotsalaisten identiteettiä ja mielipiteitä mm. arkipäivän sujumisesta, joukkoviestimien käytöstä, politiikasta ja yhteiskunnasta, arvoista, identiteetistä sekä yhteenkuuluvuudesta. Tutkimusta on rahoittanut Svenska Kulturfonden.

Aluksi kysyttiin mihin kieliryhmään vastaaja ja hänen lähipiirinsä tunsivat kuuluvansa ja kuinka hyvin vastaajat katsoivat osaavansa suomea. Seuraavaksi kartoitettiin ruotsin tai suomen kielen käyttämistä eri yhteyksissä. Seuraavat kysymykset käsittelivät joukkotiedotusvälineitä. Vastaajilta kysyttiin, kuinka usein he seuraavat päivä- tai iltapäivälehtiä, kuuntelevat radiota tai katselevat televisiota. Kysyttiin myös, onko taloudessa digiboksi ja kuinka usein sähköpostia ja Internetiä kaytetään.

Manner-suomalaisilta vastaajilta kysyttiin seuraavaksi kunnallisvaaleista, jotka pidettiin 26.10.2008. Kysyttiin, kuinka kiinnostuneita vastaajat olivat kunnallispolitiikasta, heille esitettiin kunnallisvaaleja koskevia väittämiä ja kysyttiin, olivatko vastaajat jollain tavalla osallisina kunnallisvaaleissa tai vaalityössä. Kysyttiin myös, mitä puoluetta aiottiin äänestää, äänestetäänkö samaa puoluetta kuin edellisissä kunnallisvaaleissa ja tiedusteltiin, mitä asioita kunnallispoliitikkojen tulisi painottaa eniten. Lisäksi esitettiin kuntia, kuntien yhdistämistä, kunnallispolitiikkaa ja kuntien palveluja käsitteleviä kysymyksiä, sekä joitakin vastaajan asuinseutua koskevia kysymyksiä.

Seuraavat kysymykset oli asettanut Förvaltningslösningar språkliga konsekvenser (SpråKon) -projekti. Kysymyksillä arvioitiin käsityksiä asuinkunnan olosuhteista, mm. vanhusten- ja sairaanhoidosta, kouluista ja koulutuksesta, työllisyystilanteesta, joukkoliikenteestä, kulttuuri- ja urheilutarjonnasta, asukkaiden vaikutusmahdollisuuksista, tasa-arvon toteutumisesta, turvallisuudesta sekä kunnan yrittäjille tarjoamista mahdollisuuksista.

Taustamuuttujina olivat asuinalue, ikäluokka, koulutus, työllisyystilanne, siviilisääty ja talouden koko.