Aineiston nimi

Suomenruotsalainen barometri 2009

Aineiston rinnakkainen nimi

Finlandssvenska barometern 2009

Aineistonumero

FSD3201

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3201
https://doi.org/10.60686/t-fsd3201

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Herberts, Kjell (Åbo Akademi. Institut för samhällsforskning)

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa kartoitettiin suomenruotsalaisten identiteettiä ja mielipiteitä mm. arkipäivän sujumisesta, joukkoviestimien käytöstä, politiikasta ja yhteiskunnasta, arvoista, identiteetistä sekä yhteenkuuluvuudesta. Tutkimusta on rahoittanut Svenska Kulturfonden.

Aluksi kysyttiin mihin kieliryhmään vastaaja ja hänen lähipiirinsä tunsivat kuuluvansa ja kuinka hyvin vastaajat katsoivat osaavansa suomea. Seuraavaksi kartoitettiin ruotsin tai suomen kielen käyttämistä eri yhteyksissä. Tiedusteltiin, kuinka tärkeää on saada ruotsinkielistä palvelua ja mihin suuntaan palvelu on viime vuosina muuttunut. Kysyttiin myös, miten asenteet ruotsin kieltä ja kaksikielisyyttä kohtaan ovat viime vuosina muuttuneet.

Seuraavat kysymykset käsittelivät joukkotiedotusvälineitä. Vastaajilta kysyttiin, kuinka usein he kuuntelevat radiota tai katselevat televisiota aamuisin. Lisäksi kysyttiin, lukivatko vastaajat aamuisin paperisia lehtiä tai lehtiä Internetissä ja olivatko vastaajat ladanneet Internetistä radio- tai tv-ohjelmia, elokuvia, musiikkia, kirjoja, lehtiä tai tietokonepelejä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Kysyttiin myös, olivatko vastaajat kirjoittaneet tai lukeneet blogeja tai käyttäneet sosiaalista mediaa. Pyydettiin myös mielipidettä sanomalehtien ja kirjojen lukemisesta ainoastaan elektronisilla laitteilla.

Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin, missä määrin he tunsivat samaistuvansa eri ympäristöihin, maihin ja alueisiin. Kysyttiin, miten voimakkaasti vastaajat tunsivat olevansa suomenruotsalaisia eri tilanteissa ja ihmisryhmissä sekä tiedusteltiin, millaista yhteenkuuluvuutta tunnettiin erilaisiin kielellisiin ryhmiin. Lisäksi kysyttiin, miten vastaajan asuinympäristön asukkaat toimisivat eri tilanteissa.

Lopuksi kysymykset käsittelivät ympäristöä ja ilmastonmuutosta. Kysyttiin mitä asioita vastaajat tekivät huomioidakseen ympäristönäkökohdat ja mitä he olisivat valmiita tekemään paremman ympäristön puolesta. Lisäksi kysyttiin, mitä hiilidioksidin päästölähteitä olisi syytä ensisijaisesti pienentää ja mitä pidettiin pahimpina uhkina merille. Kysyttiin myös, mitkä asiat olivat tärkeitä henkilökohtaiselle hyvinvoinnille.

Taustamuuttujina olivat asuinalue, ikäluokka, koulutus, työllisyystilanne, siviilisääty ja talouden koko.

Asiasanat

arvot; identiteetti; joukkoviestimet; kielellinen identiteetti; kieli ja kielet; lehdistö; politiikka; radio (joukkoviestimet); ruotsinkieliset; suomenruotsalaiset; televisio (joukkoviestimet); yhteenkuuluvuus; yhteiskunta

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Kulttuuri- ja kansallinen identiteetti (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Suomenruotsalainen barometri

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on (A) vapaasti käytettävissä ilman rekisteröitymistä (CC BY 4.0).

Kerääjät

• Åbo Akademi. Institutet för finlandssvensk samhällsforskning

Ajallinen kattavuus

2009

Aineistonkeruun ajankohta

2009-10 – 2009-11

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Suomessa (ml. Ahvenanmaa) asuvat 18 - 80-vuotiaat, joiden rekisteröity äidinkieli on ruotsi.

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: kohortti/tapahtuma-aineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta

Väestörekisterikeskus poimi satunnaisesti 2500 henkilön otoksen sellaisten henkilöiden keskuudesta, joiden rekisteröity äidinkieli on ruotsi. Täytettyjä lomakkeita palautui 1064.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

42,6

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: ruotsi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

1.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Avokysymysten vastaukset on luokiteltu tai ne on pudotettu pois datan asiakasversiosta. Muuttujat asuinkunta ja syntymävuosi on luokiteltu tunnistettavuusriskin vuoksi. Lasten lukumäärä -muuttujan suurimmat lapsimäärät on luokiteltu yhteen.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Herberts, Kjell (Åbo Akademi): Suomenruotsalainen barometri 2009 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2018-01-09). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3201

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut aineistosta

Sandberg Siv (2020). Samhörighet och identitet: Stabila mönster och några överraskningar. Teoksessa Lindell Marina (red.) (2020): Vad tycker Svenskfinland? Resultat från den finlandssvenska medborgarpanelen Barometern 2019-2020. Institutet för samhällsforskning (Samforsk). Åbo: Åbo Akademi, s. 31-36. https://www.barometern.fi/wp-content/uploads/2020/07/Vad-tycker-svenskfinland_2020.pdf