Aineiston nimi

Finnish Working Life Barometer 2016

Aineistonumero

FSD3220

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3220
https://doi.org/10.60686/t-fsd3220

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Statistics Finland. Interview and Survey Services
• Ministry of Economic Affairs and Employment

Sisällön kuvaus

The annual survey studied employee opinion on the quality of working life in Finland. Main themes included organisation of work, development opportunities and flexibility, learning and training at work, wages, workplace bullying, capacity to work, and changes in working life. Questions in the barometer have mainly remained the same each year. The 2016 collection round included new questions regarding automation at work, the flexibility of work and free time, and dividing work tasks between employees.

First, the respondents were asked about the number of people employed at their workplace, changes in the number of staff, distribution of work and tasks, and implementation of new working methods and systems over the past 12 months. Satisfaction in the working environment was charted with questions about openness, encouragement and equality in the workplace, job stability, and opportunities for employees to develop and apply new ideas. Further questions covered measures taken to improve employees' capacity to work, safety of work environment, and skills of employees. Discrimination at work based on ethnic group, age, gender, type of job contract, and health status was explored. Incidents of bullying, harassment and violence at work were surveyed.

The next set of questions investigated the respondents' membership in a trade union or professional association, flexible working time arrangements at the workplace, pay and bonus systems, and satisfaction with the pay level. The respondents' participation in job-related training and the development of the workplace was investigated. The use of virtual workspaces and social media services such as Facebook, Twitter and blogs as part of work tasks was charted.

Autonomy at work was surveyed by asking about influence over the respondents' own work tasks and working pace, over the distribution of work in the workplace, and about working on a tight schedule. The respondents were asked about working outside the main workplace in the past 12 months and work-related emails they had had to tend to outside their official working hours.

One set of questions investigated the employees' perceived workload, capacity to work, estimates of own mental and physical capacity to work, and sickness absences. The respondents were asked how likely they thought it was that they would be dismissed or laid off, or that their tasks would change over the next year. Views were probed on the respondents' likelihood of getting an equal job if they became unemployed, on the general employment situation in Finland, possible changes in working life in general, and the employer's financial situation. Finally, the respondents were asked how often they felt a community spirit at work, received appreciation from colleagues and partners, were able to fully utilise their professional skills, and had time to come up with new ideas.

Background variables from the Labour Force Survey 2016 were utilised in the Finnish Working Life Barometer. Background variables included, among others, the respondent's year of birth, age, gender, region, type of municipality, education, economic activity, status in employment, industry of employment, occupational group, employer type, type of contract, weekly working hours, overtime, and additional jobs.

Asiasanat

career development; employment; employment opportunities; flexible working time; job characteristics; job satisfaction; labour and employment; occupational life; social media; wages; working conditions; workloads; workplace bullying

Tieteenala/Aihealue

• Social sciences (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Equality, inequality and social exclusion (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Employment (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Labour relations/conflict (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Working conditions (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Occupational health (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Finnish Working Life Barometers

Jakelija

Finnish Social Science Data Archive

Käyttöoikeudet

The dataset is (B) available for research, teaching and study.

Kerääjät

• Statistics Finland

Ajallinen kattavuus

2016

Aineistonkeruun ajankohta

2016-08-08 – 2016-09-23

Maa

Finland

Kohdealue

Finland

Havaintoyksikkötyyppi

Individual

Perusjoukko/otos

Finnish-speaking employees aged 18-64 who regularly worked at least 10 hours a week

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Longitudinal: Trend/Repeated cross-section

Otantamenetelmä

Probability: Simple random

For its Labour Force Survey 2016, Statistics Finland drew a random sample of people aged between 15-74 living in Finland. From the Labour Force Survey sample, Finnish-speaking employees aged 18-64 who had responded being employed for at least 10 hours a week were selected for the Working Life Barometer. The number of respondents was 1,631.

Keruumenetelmä

Telephone interview: Computer-assisted (CATI)

Keruuväline tai –ohje

Structured questionnaire

Vastausprosentti

80.3

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

122 muuttujaa ja 1631 havaintoa.

Datan versio

1.0

Painokertoimet

There are no weight variables in the data.

Viittausvaatimus

The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication.

Malliviittaus

Statistics Finland & Ministry of Economic Affairs and Employment: Finnish Working Life Barometer 2016 [dataset]. Version 1.0 (2018-03-29). Finnish Social Science Data Archive [distributor]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3220

Julkaisusta tiedottaminen

Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi.

Varaumat

The original data creators and the archive bear no responsibility for any results or interpretations arising from the reuse of the data.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Työolobarometri 2016 [verkkodokumentti]. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 34/2017. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80549/TEMrap_34_2017_verkkojulkaisu.pdf [viitattu 29.3.2018].

Julkaisut aineistosta

Työolobarometri 2016 [verkkodokumentti]. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 34/2017. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80549/TEMrap_34_2017_verkkojulkaisu.pdf [viitattu 29.3.2018].

Klasila, Isa-Emilia (2019). Tehoaako työkykyä ylläpitävä toiminta? Tyky-toiminnan yhteys koettuun työhyvinvointiin Suomessa. Turku: Turun yliopisto. Pro gradu -tutkielma.

Kontiainen, Tuuli (2019): Itsenäisen ajankäytön merkitys - työntekijälähtöisten työaikajoustojen yhteys työtyytyväisyyteen. Kandidaatin tutkielma. Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden tiedekunta.

Nyman, Janina (2019). Välbefinnande i arbetet och betydelsen av arbetsplatsens sociala relationer. Pro gradu-avhandling. Social- och samhällspolitik. Åbo Akademi.

Kosonen, Sanni (2019). Parantuuko työilmapiiri osallistamalla? Kvantitatiivinen tutkielma innovaatio- ja kehittämistoimintaan osallistumismahdollisuuksien vaikutuksesta työilmapiiriin. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Sosiologian kandidaatintutkielma.

Koiranen, Julia (2020). Iän, sukupuolen, esimiesaseman ja koulutuksen yhteys koettuun henkiseen työkykyyn. Turku: Turun yliopisto. Yhteiskuntatieteiden kandidaatintutkielma.

Miettinen, Mariella (2020) Julkisen alan työntekijöiden henkinen työkyky motivaatiotekijöiden näkökulmasta. Turku: Turun yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma.

Vartiainen, Tuukka (2020). Työn vaatimusten ja voimavarojen yhteys työn henkiseen kuormittavuuteen. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto. Pro gradu -tutkielma

Salkosalo, Pipsa (2020) Onko etätyöllä yhteyttä työtyytyväisyyteen? Tutkimus etätyön yhteydestä säännöllisesti etätyötä tekevien ylempien toimihenkilöiden työtyytyväisyyteen. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, liiketaloustiede, johtaminen ja organisointi. Pori.

Valtonen, Patrick (2020). Arbetets meningsfulhet vid omorganisering, fakulteten för samhällsvetenskaper och ekonomi. Åbo: Åbo Akademi. Kandidaatin tutkielma.

Valanta, Kerttu (2021) Hyvä, paha etätyö: Etätyömahdollisuuksien jakautuminen ja yhteys palkansaajien kokemukseen työn laadusta. Kandidaatintutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto.

Keyriläinen, Marianne & Lyly-Yrjänäinen, Maija (2021). Työelämän laadun 15 vuoden trendejä. Mitä kansalliset kyselytutkimukset kertovat? Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työpoliittinen aikakauskirja 64 (2), 24-37. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-860-0

Hörkkö, Eeva & Silvennoinen, Heikki & Järvinen,Tero (2022). Työssä oppimisen mahdollisuudet ja luottamus palkansaajien kokemina Suomessa vuosina 2004-2016. Työelämän tutkimus 20 (3), (forthcoming). https://doi.org/10.37455/tt.102922