Aineiston nimi

Työolobarometri 2016

Aineistonumero

FSD3220

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3220
https://doi.org/10.60686/t-fsd3220

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut
• Työ- ja elinkeinoministeriö

Sisällön kuvaus

Työolobarometrit selvittävät suomalaisen työelämän laatua palkansaajien näkökulmasta. Vuoden 2016 työolobarometri käsitteli mm. henkilöstössä ja työnkuvassa tapahtuneita muutoksia, vaikutusmahdollisuuksia, sosiaalisen median käyttöä työssä, syrjintää, työpaikkaväkivaltaa, työkykyä sekä työntekijöiden näkemyksiä omasta työtilanteesta ja työelämän kehityksestä. Työolobarometrien sisällöistä pääosa on pidetty samanlaisina eri vuosina. Vuonna 2016 kyselyyn sisällytettiin uusia kysymyksiä työ- ja vapaa-ajan joustavuudesta, työtehtävien siirtymisestä koneiden tehtäviksi sekä työtehtävien jakautumisesta työntekijöiden kesken (kysymykset K20b_7, K22_10, K50 ja K43g).

Aluksi vastaajalta kysyttiin nykyisen työpaikan henkilöstön määrästä ja siitä, onko työpaikassa kuluneen vuoden aikana uudistettu tehtävien jakoa, työmenetelmiä tai tietojärjestelmiä ja miten ne ovat vaikuttaneet omaan työhön. Seuraavaksi vastaajalle esitettiin väitteitä työilmapiiristä, työkyvyn ylläpitämisestä, avoimuudesta ja tasapuolisuudesta työpaikalla. Myös innovaatiotoimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia taitojensa kehittämiseen ja uuden oppimiseen kartoitettiin. Seuraavaksi kyselyssä tiedusteltiin, ilmeneekö vastaajan työpaikalla eriarvoista kohtelua, syrjintää tai henkistä väkivaltaa eri tahoilta liittyen esimerkiksi etniseen taustaan, työsuhteen laatuun, sukupuoleen tai ikään. Tämän jälkeen kysyttiin kuulumisesta ammattiliittoon ja työttömyyskassaan.

Vastaajilta kysyttiin seuraavaksi palkkauksesta ja työajan joustoista sekä mahdollisuuksista kehittää työpaikan asioita, kuten toimintatapoja ja prosesseja. Lisäksi selvitettiin työssä tapahtuvaa sosiaalisen median käyttöä, esimerkiksi tiedusteltiin mihin tarkoituksiin sitä käytetään ja tiedusteltiin myös työntekijän vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi työnjakoon, työtahtiin tai työskentelypaikkaan. Lopuksi kyselyssä käsiteltiin etätyötä, työn kuormittavuutta ja näkemyksiä työelämän muutoksista yleensä sekä käsitystä oman työpaikan säilymisen varmuudesta.

Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 2016) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, koulutusaste, ammattiasema, työnantajatyyppi, alue, työn koko- tai osa-aikaisuus, työpaikan toimiala, ylityön määrä, työsuhteen laatu ja sosioekonominen asema.

Asiasanat

ammatillinen kehitys; etätyö; innovaatiotoiminta; joustotyö; palkansaajat; palkkaus; sosiaalinen media; tasa-arvo; tulevaisuudenodotukset; työelämä; työhyvinvointi; työkyky; työn kuormittavuus; työpaikkaväkivalta

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Tasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työllisyys ja työllistyminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työmarkkinasuhteet ja -järjestöt (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työolot (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työterveys (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Työolobarometrit

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Ajallinen kattavuus

2016

Aineistonkeruun ajankohta

2016-08-08 – 2016-09-23

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Suomenkieliset 18-64-vuotiaat palkansaajat, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntia

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta

Työolobarometrin haastattelut toteutettiin elokuun työvoimatutkimuksen tiedonkeruun yhteydessä lisätutkimuksena. Otos poimittiin työvoimatutkimuksen otoksesta, joka on poimittu ositetulla satunnaisotannalla Tilastokeskuksen väestötietokannasta.

Keruumenetelmä

Puhelinhaastattelu: tietokoneavusteinen (CATI)

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

80,3

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

122 muuttujaa ja 1631 havaintoa.

Datan versio

1.0

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Tilastokeskus & Työ- ja elinkeinoministeriö: Työolobarometri 2016 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2018-03-29). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3220

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Työolobarometri 2016 [verkkodokumentti]. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 34/2017. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80549/TEMrap_34_2017_verkkojulkaisu.pdf [viitattu 29.3.2018].

Julkaisut aineistosta

Työolobarometri 2016 [verkkodokumentti]. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 34/2017. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80549/TEMrap_34_2017_verkkojulkaisu.pdf [viitattu 29.3.2018].

Klasila, Isa-Emilia (2019). Tehoaako työkykyä ylläpitävä toiminta? Tyky-toiminnan yhteys koettuun työhyvinvointiin Suomessa. Turku: Turun yliopisto. Pro gradu -tutkielma.

Kontiainen, Tuuli (2019): Itsenäisen ajankäytön merkitys - työntekijälähtöisten työaikajoustojen yhteys työtyytyväisyyteen. Kandidaatin tutkielma. Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden tiedekunta.

Nyman, Janina (2019). Välbefinnande i arbetet och betydelsen av arbetsplatsens sociala relationer. Pro gradu-avhandling. Social- och samhällspolitik. Åbo Akademi.

Kosonen, Sanni (2019). Parantuuko työilmapiiri osallistamalla? Kvantitatiivinen tutkielma innovaatio- ja kehittämistoimintaan osallistumismahdollisuuksien vaikutuksesta työilmapiiriin. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Sosiologian kandidaatintutkielma.

Koiranen, Julia (2020). Iän, sukupuolen, esimiesaseman ja koulutuksen yhteys koettuun henkiseen työkykyyn. Turku: Turun yliopisto. Yhteiskuntatieteiden kandidaatintutkielma.

Miettinen, Mariella (2020) Julkisen alan työntekijöiden henkinen työkyky motivaatiotekijöiden näkökulmasta. Turku: Turun yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma.

Vartiainen, Tuukka (2020). Työn vaatimusten ja voimavarojen yhteys työn henkiseen kuormittavuuteen. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto. Pro gradu -tutkielma

Salkosalo, Pipsa (2020) Onko etätyöllä yhteyttä työtyytyväisyyteen? Tutkimus etätyön yhteydestä säännöllisesti etätyötä tekevien ylempien toimihenkilöiden työtyytyväisyyteen. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, liiketaloustiede, johtaminen ja organisointi. Pori.

Valtonen, Patrick (2020). Arbetets meningsfulhet vid omorganisering, fakulteten för samhällsvetenskaper och ekonomi. Åbo: Åbo Akademi. Kandidaatin tutkielma.

Valanta, Kerttu (2021) Hyvä, paha etätyö: Etätyömahdollisuuksien jakautuminen ja yhteys palkansaajien kokemukseen työn laadusta. Kandidaatintutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto.

Keyriläinen, Marianne & Lyly-Yrjänäinen, Maija (2021). Työelämän laadun 15 vuoden trendejä. Mitä kansalliset kyselytutkimukset kertovat? Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työpoliittinen aikakauskirja 64 (2), 24-37. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-860-0

Hörkkö, Eeva & Silvennoinen, Heikki & Järvinen,Tero (2022). Työssä oppimisen mahdollisuudet ja luottamus palkansaajien kokemina Suomessa vuosina 2004-2016. Työelämän tutkimus 20 (3), (forthcoming). https://doi.org/10.37455/tt.102922