Aineiston nimi

Sukupolvien ketju 2012: suurten ikäluokkien aikuiset lapset

Aineistonumero

FSD3256

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3256
https://doi.org/10.60686/t-fsd3256

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Rotkirch, Anna (Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos)
• Haavio-Mannila, Elina (Helsingin yliopisto)
• Roos, Jeja-Pekka (Helsingin yliopisto)
• Danielsbacka, Mirkka (Helsingin yliopisto)
• Tanskanen, Antti O. (Helsingin yliopisto)

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitettiin, keiden kanssa suurten ikäluokkien aikuiset lapset pitävät yhteyttä sekä keille he antavat ja keneltä he saavat apua. Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia (hanke numero 250620) ja Alli Paasikiven säätiö. Samassa hankkeessa on kerätty myös suurille ikäluokille tehty kysely (Tietoarkistossa aineistonumerolla FSD3255).

Aluksi kysyttiin koettua onnellisuutta, uskonnon tärkeyttä elämässä ja hyväntekeväisyyteen osallistumista. Seuraavat kysymykset käsittelivät vastaajien lapsia. Kysyttiin lasten lukumäärä, sukupuoli ja syntymävuodet.

Seuraavaksi kysymykset käsittelivät omia ja puolison vanhempia. Vanhemmista kysyttiin syntymävuodet, ovatko vanhemmat vastaajan biologisia vanhempia, millaisena vastaaja pitää heidän taloudellista tilannettaan, kuinka kaukana he asuvat ja millaiseksi vastaajat arvioivat heidän terveydentilansa. Tämän jälkeen kysyttiin yhteydenpidon useudesta, läheisyyden kokemuksesta ja erimielisyyksistä vastaajan ja vanhempien välillä. Haluttiin myös tietää vastaajan omilta tai puolison vanhemmilta saamasta maksuttomasta lastenhoitoavusta, maksuttomasta käytännön avusta tai taloudellisesta tuesta, jota vastaaja oli saanut omilta tai puolison vanhemmilta.

Tämän jälkeen kysyttiin sisarusten lukumäärää, monesko vastaaja on ikäjärjestyksessä sisarussarjassa ja lisäksi kysyttiin elossa olevien sisarusten syntymävuodet ja sukupuoli. Kysyttiin myös, onko vastaajalla sisarustensa kanssa yhteinen äiti ja/tai isä, kuinka kaukana sisarus asuu, millaisena vastaaja piti sisarusten taloudellista tilannetta ja kuinka usein he olivat olleet yhteydessä viimeisten 12 kuukauden aikana. Lisäksi tiedusteltiin läheisyyden kokemuksia, erimielisyyksien esiintymistä ja kokivatko vastaajat vanhempiensa kohdelleen sisaruksia tasapuolisesti. Kysyttiin myös vastaajien sisaruksiltaan saamasta tai antamasta maksuttomasta lastenhoitoavusta, maksuttomasta käytännön avusta ja taloudellisesta tuesta.

Seuraavat kysymykset käsittelivät vastaajan sisarusten lapsia. Kysyttiin, kuinka monta lasta sisaruksilla on, milloin nuorin lapsi on syntynyt, ovat lapset sisaruksen biologisia lapsia ja onko vastaaja hoitanut sisarusten lapsia viimeisten 12 kuukauden aikana. Tämän lisäksi kysyttiin yhteydenpidon useudesta sekä sitä, oliko vastaaja antanut sisarusten lapsille taloudellista tukea viimeisten 12 kuukauden aikana.

Seuraavaksi esitettiin kysymyksiä isovanhemmista, elävätkö isovanhemmat, minä vuonna elossa olevat isovanhemmat ovat syntyneet, ovatko he vastaajan biologisia isovanhempia ja kuinka usein vastaajat ovat olleet heihin yhteydessä viimeisten 12 kuukauden aikana. Muista sukulaisista ja ystävistä kysyttiin yhteydenpidon useutta ja olivatko saaneet tai antaneet heille maksutonta lastenhoitoapua, maksutonta käytännön apua tai taloudellista tukea.

Lopuksi esitettiin mielipidekysymyksiä perheenjäsenten välisestä tuesta tai avusta. Esitettiin väittämiä perheenjäsenten välisistä velvollisuuksista ja pyydettiin mielipidettä perheen ja yhteiskunnan välisen vastuun jakamisesta vanhuksia koskevissa asioissa sekä tuen ja avun antamisesta omaisille.

Taustamuuttujina olivat sukupuoli, siviilisääty, oma ja puolison syntymävuosi, työmarkkina-asema, koulutusaste, asumismuoto, koettu terveydentila, verottomat kuukausitulot sekä kokemus omasta taloudellisesta tilanteesta.

Asiasanat

avunanto; hoivatyö; huolenpito; ihmissuhteet; isovanhemmat; lapsenlapset; lapset (perheenjäsenet); lastenhoito; perhesuhteet; sosiaaliset verkostot; sukulaiset; sukupolvet; suuret ikäluokat; tukeminen; vanhemmat; vuorovaikutus; ystävät

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Perhe-elämä, avioliitto ja sukupolvet (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Nyberg, Riina (Tilastokeskus)

Tuottajat

• Helsingin yliopisto
• Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos

Ajallinen kattavuus

2011 – 2012

Aineistonkeruun ajankohta

2012-03-16 – 2012-05-29

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Suomessa vuosina 1945-1950 syntyneiden suurten ikäluokkien aikuiset lapset (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta

Osa aineistoon vastaajista on nk. pitkittäisvastaajia, jotka vastasivat vuoden 2007 kyselyyn ja antoivat suostumuksen osallistua tähänkin tutkimukseen. Osa valikoitui tutkimukseen suurten ikäluokkien lapsina, joiden vanhemmat olivat valikoituneet heille tehtyyn omaan tutkimukseen (aineisto FSD3255). Vanhemmat eli suuret ikäluokat poimittiin yksinkertaisella satunnaisotannalla Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevan tietokannan uusimmasta versiosta (2011/2012). Tämän aineiston perusteella haettiin kaikki heidän aikuiset lapsensa, joista otos poimittiin yksinkertaisella satunnaissotannalla.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

50,1

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

1.0

Katso myös

FSD3255 Sukupolvien ketju 2012: suuret ikäluokat

Aineiston käytössä huomioitavaa

Tutkimusaineisto on osan vastaajien kohdalla yhdistettävissä heidän vanhempiinsa aineistossa FSD3256 muuttujan bv1 (Perheen tunnus) avulla. Tietoarkiston ilmoittamissa julkaisuissa osa on merkitty liittyväksi molempiin suurten ikäluokkien ja aikuisten lasten aineistoihin (FSD3255 ja 3256), vaikka julkaisuissa on käytetty vain toista aineistoa.

Aineistosta on poistettu tunnisteellisuuden vuoksi pitkäaikaisia terveysongelmia (k9), vanhemmilta ja sisaruksilta saatua lastenhoitoapua (k29, k50), yhteydenpidon rajoittamista (k31), vanhempien kohtelua (k47) ja kyselyn palautetta käsittelevät avovastaukset. Samasta syystä muuttujien suurimmat arvot on yhdistetty yhdeksi luokaksi (sisarusten, veljien ja siskojen lukumäärät sekä sijainti syntymäjärjestyksessä (k36a, k36b, k36c, k37)) ja luokkia yhdistetty siviilisäätymuuttujassa (k2).

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Rotkirch, Anna (Väestöliitto) & Haavio-Mannila, Elina (Helsingin yliopisto) & Roos, Jeja-Pekka (Helsingin yliopisto) & Danielsbacka, Mirkka (Helsingin yliopisto) & Tanskanen, Antti O. (Helsingin yliopisto): Sukupolvien ketju 2012: suurten ikäluokkien aikuiset lapset [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2018-11-07). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3256

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut aineistosta

Tanskanen, A.O. & Rotkirch, A. (2018). Sibling similarity and relationship quality in Finland. Acta Sociologica, 61, doi: https://doi.org/10.1177/0001699318777042.

Tanskanen, A.O., Kallio, J. & Danielsbacka, M. (2018). Should the family or the state provide support for the elderly people? Findings from a two-generational Finnish study. International Journal of Sociology and Social Policy, 38, doi: https://doi.org/10.1093/esr/jcy044.

Danielsbacka, M. & Tanskanen, A.O. (2018). Marital disruption and intergenerational relations among older Finns. Contemporary Social Science, doi: 10.1080/21582041.2017.1422794.

Danielsbacka, M., Tanskanen, A.O. & Rotkirch, A. (2017). The "kinship penalty": Parenthood and in-law conflict in contemporary Finland. Evolutionary Psychological Science, doi: 10.1007/s40806-017-0114-8.

Tanskanen, A.O. & Danielsbacka, M. (2017). Parenthood status and relationship quality between siblings. Journal of Family Studies, 23, doi:10.1080/13229400.2017.1374203.

Hämäläinen, H. & Tanskanen, A.O. (2017). Intergenerational transfers towards adult children and elderly parents. Working Papers on Social and Economic Issues 14/2017. Turku: Turku Center for Welfare Research.

Danielsbacka, M. & Tanskanen, A.O. (2017). Marital disruption and grandparental investment in Finland. Working Papers on Social and Economic Issues 12/2017. Turku: Turku Center for Welfare Research.

Danielsbacka, M. & Tanskanen, A.O. (2016). The association between grandparental investment and grandparents' happiness in Finland. Personal Relationships, 23(4), 787-800.

Danielsbacka, M. & Tanskanen, A.O. (2016). Grandfather involvement in Finland: Impact of divorce, remarriage and widowhood. In: Buchanan, A. & Rotkirch, A. (eds.) Grandfathers: International perspectives. (pp. 183-197). London: Palgrave Macmillan.

Tanskanen, A.O. & Danielsbacka, M. (2016). Contact frequencies with nieces and nephews in Finland: Evidence for the preferential investment in more certain kin theory. Journal of Social and Personal Relationships, 33, 26-43.

Tanskanen, A.O. & Danielsbacka, M. (2016). Do Volunteering and Charity Pay Off? Well-being Benefits of Participating in Voluntary Work and Charity for Older and Younger Adults in Finland. Research on Ageing and Social Policy, 4, 2-28. doi:10.17583/rasp.2016.1640.

Tanskanen, A.O., Kallio, J. & Danielsbacka, M. (2016). Attitudes towards elderly care among older and younger Finns. Working Papers on Social and Economic Issues 17/2016. Turku: Turku Center for Welfare Research.

Tanskanen, A.O. (2016). Does sibling similarity predict relationship quality in Finland? A two-generational investigation. Working Papers on Social and Economic Issues 16/2016. Turku: Turku Center for Welfare Research.

Danielsbacka, M., Tanskanen, A.O. & Rotkirch, A. (2016). Parenthood is associated with conflicts with in-laws in Finland. Working Papers on Social and Economic Issues 7/2016. Turku: Turku Center for Welfare Research.

Pelkonen, I., Tanskanen, A.O. & Danielsbacka, M. (2015). Huono-osaiset nuoret aikuiset ja epävirallinen apu. Helsinki: Väestöliitto

Tanskanen, A.O. & Danielsbacka, M. (2015). Ovatko vapaaehtoistyö ja hyväntekeväisyys yhteydessä onnellisuuteen? The Association between Voluntariness, Charity and Happiness. Yhteiskuntapolitiikka, 80, 469-481.

Danielsbacka, M. & Tanskanen, A.O. (2015). The Association between Unequal Parental Treatment and the Sibling Relationship in Finland: The Difference between Full and Half-Siblings. Evolutionary Psychology, 13, 492-510.

Danielsbacka, M., Tanskanen, A.O. & Rotkirch, A. (2015). Impact of Genetic Relatedness and Emotional Closeness on Intergenerational Relations. Journal of Marriage and Family, doi:10.1111/jomf.12206.

Tanskanen, A.O. (2015). Childlessness and investment in nieces, nephews, aunts, and uncles in Finland. Journal of Biosocial Science, 47, 402-406.

Hämäläinen, Hans (2015): Apua tarpeiden vai mahdollisuuksien mukaan? Suurten ikäluokkien iäkkäille vanhemmilleen sekä aikuisille lapsilleen antamaan hoiva- ja käytännön apuun yhteydessä olevat tekijät. Janus 23 (4), 387-404.

Tanskanen, A.O. & Danielsbacka, M. (2014). Genetic Relatedness Predicts Contact Frequencies with Siblings, Nieces and Nephews: Results from the Generational Transmissions in Finland Surveys. Personality and Individual Differences, 69, 5-11.

Tanskanen, A.O., Danielsbacka, M. & Rotkirch, A. (2014). Multi-partner fertility is associated with lower grandparental investment from in-laws in Finland. Advances in Life Course Research, 22, 41-48.

Hämäläinen, H. & Tanskanen, A.O. (2014). Autetaanko lapsia enemmän kuin vanhempia? Suurten ikäluokkien lapsilleen ja vanhemmilleen antama käytännön apu ja hoiva. Yhteiskuntapolitiikka, 79, 365-374.

Danielsbacka, Mirkka & Tanskanen, Antti & Hämäläinen, Hans & Pelkonen, Inka & Haavio-Mannila, Elina & Rotkirch, Anna & Karisto, Antti & Roos, J.P. (2013). Sukupolvien vuorovaikutus. Auttaminen ja yhteydenpito suurten ikäluokkien ja heidän lastensa elämässä. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 58/2013.

Hämäläinen, Hans (2017). Perhesukupolvien välinen apu. Tutkimus suurten ikäkuokkien vanhemmilleen ja aikuisille lapsilleen antamasta avusta. Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja 45. Helsinki: Unigrafia.

Danielsbacka, M. (2016). Grandparental investments and family dynamics in contemporary Europe. Publications of the Faculty of Social Sciences 13. Helsinki: Unigrafia.

Fonselius, R. (2018). Epävirallinen auttaminen suurten ikäluokkien elämässä: Maaseudulla ja kaupungeissa asuvien vertailua. Pro gradu. Yhteiskuntapolitiikka. Helsingin yliopisto.

Kuivalainen, M. (2018). Perhesukupolvet hankauksessa: Isovanhemman ja lapsenlapsen välisen yhteydenpidon rajoittaminen. Pro gradu. Yhteiskuntapolitiikka. Helsingin yliopisto.

Pelkonen, I. (2015). Huono-osaiset ja lähipiiriltä saatu apu. Pro gradu. Yhteiskuntapolitiikka. Helsingin yliopisto.

Paajanen, K. (2014). Epävirallisen auttamisen yhteys suurten ikäluokkien työssä jatkamiseen. Pro gradu. Yhteiskuntapolitiikka. Helsingin yliopisto.