Tekijät

• Reinikainen, Rasmus (Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö)

Asiasanat

asuminen, asumistuki, korkeakouluopiskelu, opintolainat, opintotuki, opiskelijat, toimeentulo, toimeentulotuki, työssäkäynti, yliopistot

Sisällön kuvaus

Kyselyn avulla selvitettiin pääkaupunkiseudun yliopisto-opiskelijoiden toimeentuloa, työssäkäyntiä ja asumista sekä niissä tapahtuneita muutoksia. Tutkimuksen rahoittivat Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunta.

Aluksi vastaajilta kysyttiin opintorahaan liittyviä kysymyksiä. Kysyttiin esimerkiksi, onko opiskelija saanut opintorahaa suorittamaansa tutkintoon ja jos ei, niin miksi ei. Haluttiin myös tietää, miten hyvin opintotukikuukaudet riittivät kandidaattivaiheen opintoihin ja pyydettiin arviota niiden riittävyydestä maisterivaiheen opintoihin. Kysyttiin, kuinka monta tukikuukautta kaiken kaikkiaan oli käytetty ja kuinka helppoa tai vaikeaa oli saavuttaa opintotuen edellyttämää opintopistemäärää. Lisäksi kysyttiin, miten vastaajat aikoivat rahoittaa opintonsa, jos opintotuki loppuu.

Seuraavaksi käsiteltiin opintolainaa ja aluksi kysyttiin, olivatko vastaajat nostaneet opintolainaa ja tiedusteltiin syitä opintolainan nostamiseen. Seuraavaksi tiedusteltiin, olivatko opintorahan leikkaus ja tukikuukausien määrän vähennys sekä siirtyminen yleiseen asumistukeen vaikuttanut tarpeeseen ottaa opintolainaa.

Työssäkäyntiä ja muuta toimeentuloa käsiteltiin kysymällä ajan käyttämisestä työhön ja opiskeluun sekä millaista palkkatyötä vastaajat olivat tehneet edellisen lukuvuoden aikana. Jos vastaaja ei ollut työssä, kysyttiin, olisiko hän halunnut olla. Lisäksi tiedusteltiin tärkeintä syytä työn tekemiselle opintojen ohella. Pyydettiin myös arviota työn tekemisen vaikutuksesta opintojen etenemiseen. Pyydettiin myös arviota nettokuukausituloista eri tulolähteistä ja myös arviota edellisen vuoden bruttotuloista, säästöistä ja/tai helposti rahaksi muutettavasta omaisuudesta. Kysyttiin myös, saivatko vastaajat taloudellista tukea vanhemmilta tai sukulaisilta ja miten paljon. Tiedusteltiin yleiseen asumistukeen siirtymisen vaikutuksista toimeentuloon ja asumiseen.

Asumista käsittelevässä osiossa kysyttiin asumismuotoa, kulujen jakamista talouden aikuisten kesken ja tyytyväisyyttä eri asioihin nykyisessä asunnossa. Seuraavaksi kysyttiin asumisen kustannuksia, yhtiövastiketta tai vuokraa, asuntolainan korkoa sekä sähkön, kaasun ja veden hintaa kuukaudessa. Kysyttiin myös, saivatko vastaajat yleistä asumistukea ja jos saivat, niin kuinka paljon. Esitettiin myös väittämiä liittyen yleisen asumistuen muutokseen ja asumiseen. Lopuksi esitettiin hyvinvointiin ja opiskelutyytyväisyyteen liittyviä väittämiä.

Taustamuuttujina ovat mm. ikäluokka, sukupuoli, vanhempien koulutustaso, onko vastaajalla lapsia, korkein aiemmin suoritettu tutkinto, kansalaisuus, suorittaako yhtä vai useampaa tutkintoa, edellisen lukuvuoden aikana suoritettujen opintopisteiden määrä, onko vastaajalla jokin opiskelua vaikeuttava ominaisuus, sairaus tai vamma, minä vuonna nykyiset opinnot on aloitettu ja mikä on arvioitu valmistumisvuosi.