FSD3340 Pääkaupunkiseudun yliopisto-opiskelijoiden toimeentuloselvitys 2018
Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.
Lataa aineisto täältä
Muunkieliset kuvailuversiot
Aineistoon liittyvät tiedostot
Aineiston nimi
Pääkaupunkiseudun yliopisto-opiskelijoiden toimeentuloselvitys 2018
Aineistonumero
FSD3340
Pysyvät tunnisteet
https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3340https://doi.org/10.60686/t-fsd3340
Aineiston laatu
Kvantitatiivinen aineisto
Tekijät
- Reinikainen, Rasmus (Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö)
Muut tekijät
- Aalto-yliopiston ylioppilaskunta
- Helsingin yliopiston ylioppilaskunta
Sisällön kuvaus
Kyselyn avulla selvitettiin pääkaupunkiseudun yliopisto-opiskelijoiden toimeentuloa, työssäkäyntiä ja asumista sekä niissä tapahtuneita muutoksia. Tutkimuksen rahoittivat Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunta.
Aluksi vastaajilta kysyttiin opintorahaan liittyviä kysymyksiä. Kysyttiin esimerkiksi, onko opiskelija saanut opintorahaa suorittamaansa tutkintoon ja jos ei, niin miksi ei. Haluttiin myös tietää, miten hyvin opintotukikuukaudet riittivät kandidaattivaiheen opintoihin ja pyydettiin arviota niiden riittävyydestä maisterivaiheen opintoihin. Kysyttiin, kuinka monta tukikuukautta kaiken kaikkiaan oli käytetty ja kuinka helppoa tai vaikeaa oli saavuttaa opintotuen edellyttämää opintopistemäärää. Lisäksi kysyttiin, miten vastaajat aikoivat rahoittaa opintonsa, jos opintotuki loppuu.
Seuraavaksi käsiteltiin opintolainaa ja aluksi kysyttiin, olivatko vastaajat nostaneet opintolainaa ja tiedusteltiin syitä opintolainan nostamiseen. Seuraavaksi tiedusteltiin, olivatko opintorahan leikkaus ja tukikuukausien määrän vähennys sekä siirtyminen yleiseen asumistukeen vaikuttanut tarpeeseen ottaa opintolainaa.
Työssäkäyntiä ja muuta toimeentuloa käsiteltiin kysymällä ajan käyttämisestä työhön ja opiskeluun sekä millaista palkkatyötä vastaajat olivat tehneet edellisen lukuvuoden aikana. Jos vastaaja ei ollut työssä, kysyttiin, olisiko hän halunnut olla. Lisäksi tiedusteltiin tärkeintä syytä työn tekemiselle opintojen ohella. Pyydettiin myös arviota työn tekemisen vaikutuksesta opintojen etenemiseen. Pyydettiin myös arviota nettokuukausituloista eri tulolähteistä ja myös arviota edellisen vuoden bruttotuloista, säästöistä ja/tai helposti rahaksi muutettavasta omaisuudesta. Kysyttiin myös, saivatko vastaajat taloudellista tukea vanhemmilta tai sukulaisilta ja miten paljon. Tiedusteltiin yleiseen asumistukeen siirtymisen vaikutuksista toimeentuloon ja asumiseen.
Asumista käsittelevässä osiossa kysyttiin asumismuotoa, kulujen jakamista talouden aikuisten kesken ja tyytyväisyyttä eri asioihin nykyisessä asunnossa. Seuraavaksi kysyttiin asumisen kustannuksia, yhtiövastiketta tai vuokraa, asuntolainan korkoa sekä sähkön, kaasun ja veden hintaa kuukaudessa. Kysyttiin myös, saivatko vastaajat yleistä asumistukea ja jos saivat, niin kuinka paljon. Esitettiin myös väittämiä liittyen yleisen asumistuen muutokseen ja asumiseen. Lopuksi esitettiin hyvinvointiin ja opiskelutyytyväisyyteen liittyviä väittämiä.
Taustamuuttujina ovat mm. ikäluokka, sukupuoli, vanhempien koulutustaso, onko vastaajalla lapsia, korkein aiemmin suoritettu tutkinto, kansalaisuus, suorittaako yhtä vai useampaa tutkintoa, edellisen lukuvuoden aikana suoritettujen opintopisteiden määrä, onko vastaajalla jokin opiskelua vaikeuttava ominaisuus, sairaus tai vamma, minä vuonna nykyiset opinnot on aloitettu ja mikä on arvioitu valmistumisvuosi.
Asiasanat
asuminen; asumistuki; korkeakouluopiskelu; opintolainat; opintotuki; opiskelijat; toimeentulo; toimeentulotuki; työssäkäynti; yliopistot
Tieteenala/Aihealue
- Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
- Toisen ja korkea-asteen koulutus (CESSDAn aihepiiriluokitus)
Sarja
Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaanJakelija
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Käyttöoikeudet
Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.
Kerääjät
- Reinikainen, Rasmus (Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö)
Tuottajat
- Aalto-yliopiston ylioppilaskunta
- Helsingin yliopiston ylioppilaskunta
Ajallinen kattavuus
2018
Aineistonkeruun ajankohta
2018-10-22 – 2018-11-05
Maa
Suomi
Kohdealue
Suomi, Pääkaupunkiseutu
Havaintoyksikkötyyppi
Henkilö
Perusjoukko/otos
Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijat, jotka olivat antaneet luvan tietojensa käyttöön tutkimustarkoituksessa sekä Aalto-yliopiston perustutkinto-opiskelijat.
Tutkimuksen aikaulottuvuus
Poikkileikkausaineisto
Otantamenetelmä
Kokonaisaineisto
Helsingin yliopistossa linkki kyselyyn lähetettiin henkilökohtaisena kaikille opiskelijoille, jotka olivat antaneet luvan tietojensa käyttöön tutkimustarkoituksessa (N: 8945). Aalto-yliopistossa kyselyn avointa linkkiä jaettiin sähköisesti esim. sähköpostilla. Koko perusjoukon koko oli yhteensä 50573 opiskelijaa, joista kyselyyn vastasi 1102 opiskelijaa Helsingin yliopistosta ja 1269 Aalto-yliopistosta. Vastausprosentiksi tuli näin Helsingin yliopiston kohdalla 12,3 % ja Aallossa 7,3 %.
Keruumenetelmä
Itsetäytettävä lomake: verkkolomake
Keruuväline tai –ohje
Strukturoitu lomake
Datatiedostojen kieli
Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.
Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.
Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.
Datan versio
2.0
Aineiston käytössä huomioitavaa
Tutkija on tunnisteellisuussyistä tehnyt aineistoon seuraavat anonymisointitoimenpiteet: Syntymävuosi (muuttuja a1), nuorimman lapsen ikä (a5), kansalaisuus (a10), suoritetut opintopisteet (a13) ja opintojen aloitusvuosi (a15) on luokiteltu. Tietoarkisto on samasta syystä poistanut aineistosta kaikki "Muu, mikä?" -tyyppiset avovastaukset sekä tiedekuntatiedon ulkomaalaisilta opiskelijoilta.
Painokertoimet
Aineistossa on painomuuttuja bv1. Aineiston yli- ja aliedustusta on korjattu painottamalla aineisto yliopiston, sukupuolen ja ikäryhmän mukaan, jolloin esimerkiksi naisten ja Aalto-yliopiston opiskelijoiden yliedustus korjaantuu. Vastaajakohtaiset painot karkaavat hieman liian suuriksi tai pieniksi (0,3 - 4,2), mutta näitä minimi- ja maksimipainoja omaavia ryhmiä ei ole montaa ja ne sisältävät hyvin vähän havaintoja, joten ääripainot eivät ole suuri ongelma. On hyvä muistaa se, että kyselyiden vastaajajoukko on usein vinoutunut esimerkiksi opiskelijan aktiivisuuden, vuosikurssin ja kyselyn teeman kiinnostavuuden mukaan. Kysely ei myöskään tavoita niitä, jotka eivät seuraa aktiivisesti sähköpostiaan. Kysely tavoitti enemmän Aalto-yliopiston opiskelijoita kuin Helsingin yliopiston opiskelijoita. Vastauksia saatiin kuitenkin kattavasti erilaisilta opiskelijaryhmiltä ja aineiston painotuksella voidaan korjata osa vinoumasta.
Viittausvaatimus
Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.
Malliviittaus
Reinikainen, Rasmus (Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö): Pääkaupunkiseudun yliopisto-opiskelijoiden toimeentuloselvitys 2018 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2023-07-20). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3340
Julkaisusta tiedottaminen
Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.
Varaumat
Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.
Julkaisut aineistosta
Reinikainen, Rasmus (2019). Pääkaupunkiseudun yliopisto-opiskelijoiden toimeentuloselvitys 2018. Helsinki: Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus.
Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.