Aineiston nimi

Tasa-arvobarometri 2017

Aineistonumero

FSD3345

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3345
https://doi.org/10.60686/t-fsd3345

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Tasa-arvotiedon keskus
• Tilastokeskus

Sisällön kuvaus

Tasa-arvobarometri 2017 mittaa sukupuolten tasa-arvoon liittyviä asenteita, mielipiteitä ja kokemuksia elämän eri osa-alueilla sekä niiden kehittymistä Suomessa. Tasa-arvobarometreja on kerätty aiemmin vuosina 1998, 2001, 2004, 2008 ja 2012, mutta niitä ei ole tallennettu Tietoarkistoon.

Barometrin aihealueina ovat koululaisten ja opiskelijoiden kokemukset tasa-arvon toteutumisesta oppilaitoksissa, palkansaajien ja yrittäjien kokemukset tasa-arvon toteutumisesta työpaikoilla, työelämän ulkopuolella olevien kokemukset tasa-arvon toteutumisesta työnhaussa, palkansaajien arviot työn ja perheen yhteensovittamisesta sekä työpaikkojen suhtautumisesta perhevapaiden pitämiseen, sukupuolten tasa-arvon toteutuminen perheiden sisäisessä työnjaossa ja päätöksenteossa sekä seksuaalisen häirinnän ja sukupuoleen liittyvän vihapuheen kohtaaminen. Aiheita käsiteltiin useilla erilaisilla kysymyksillä ja väittämillä.

Taustamuuttujina ovat ikäryhmä, sukupuoli, asuinmaakunta, kotitalouden rakenne, koulutus, työelämään osallistuminen, ammattiasema, esimiesasema ja tulot.

Asiasanat

asenteet; kotityö; oppilaitokset; parisuhde; perheet; sukupuoli; sukupuolinen häirintä; tasa-arvo; tasa-arvosuunnitelmat; työelämä; vihapuhe; vähemmistöt; yhteiskunnallinen asema

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Tasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sukupuoli ja sukupuoliroolit (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Tuottajat

• Sosiaali- ja terveysministeriö

Ajallinen kattavuus

2017

Aineistonkeruun ajankohta

2017-09-01 – 2017-11-30

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Manner-Suomessa asuvat 15-74-vuotiaat henkilöt (poislukien laitosväestö)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta

Otoskoko oli 3 000 henkilöä. Otokseen kuuluvat edustivat poimintahetken kokonaisväestöä ikä- ja sukupuolijakaumaltaan sekä asuinpaikaltaan. Otos poimittiin 3.8.2017 SRS-otannalla otantakehikosta, joka muodostettiin Tilastokeskuksen ylläpitämästä väestötietokannasta. Tietokanta perustuu Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmään ja sitä päivitetään säännöllisesti. Tasa-arvobarometrin otannassa käytetyn otantakehikon väestötiedot oli päivitetty heinä-elokuun vaihteessa 2017. Otospoimintaan käytettiin SAS:in SURVEYSELECT-proseduuria (method=srs; n=3 000).

Keruumenetelmä

Puhelinhaastattelu: tietokoneavusteinen (CATI)

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

56

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

437 muuttujaa ja 1682 havaintoa.

Datan versio

1.0

Painokertoimet

Aineisto sisältää kaksi painokerrointa: analyysipainon ja otospainon. Aineisto (1 682 henkilöä) painotettiin vastaamaan tutkimuksen kohdeperusjoukkoa. Painotuksessa väestötietoina käytettiin vuoden 2017 marraskuun lopun tietoja (4 041 699 henkilöä). Painotus korjaa vastauskadon ja ylipeiton vaikutuksia ja huomioi väestötiedoissa tapahtuneet muutokset otoksen poiminta- ja painotusajankohtien välillä. Aineiston jokaiselle vastaajalle muodostettiin korottava paino ja analyysipaino. Otospaino on korottava, eli laskettaessa kokonaismääräestimaatteja tulokset ovat tarkastelussa kohdeperusjoukon tasolla. Tällöin painokerroin voidaan tulkita niin, että otokseen valittu henkilö edustaa painonsa osoittaman määrän henkilöitä kohdeperusjoukossa. Analyysipaino ei ole korottava, jolloin painon arvot vaihtelevat ykkösen molemmin puolin ja painojen summaksi tulee vastausaineiston koko (1 682 henkilöä). Aineiston painotuksen lähtökohtana oli peruspainot, jotka muodostettiin kunkin poimintayksikön sisältymistodennäköisyyden käänteislukuna. Koska aineistossa oli vastauskatoa, painotettaessa otoskoko korvattiin vastanneiden lukumäärällä ja näin peruspainoksi saatiin 4 041 699/1 682. Painojen kalibroinnissa peruspainoja muunnettiin niin, että estimointipainoilla otospaino ja analyysipaino voidaan tuottaa oikeat väestöjakaumat käytettyjen kalibrointimuuttujien mukaan. Kalibrointimuuttujina olivat sukupuoli, alue, ikäluokka ja tilastollinen kuntaryhmitys. Kalibrointiin käytettiin SAS-makro-ohjelmaa (Ranskassa kehitetty CALMAR2-makro).

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) & Tilastokeskus: Tasa-arvobarometri 2017 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2019-04-26). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3345

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Attila, Henna & Pietiläinen, Marjut & Keski-Petäjä, Miina & Hokka, Päivi & Nieminen, Markku (2018). Tasa-arvobarometri 2017. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 8/2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3932-5

Julkaisut aineistosta

Attila, Henna & Pietiläinen, Marjut & Keski-Petäjä, Miina & Hokka, Päivi & Nieminen, Markku (2018). Tasa-arvobarometri 2017. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 8/2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3932-5

Näkökulmia sukupuolten tasa-arvoon. Analyyseja tasa-arvobarometrista 2017. Toim. Teräsaho, Mia & Närvi, Johanna. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 6/2019.http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-314-4

Välimäki, Sanni (2021) Isien hoitovapaisiin kohdistuvat näkemykset työpaikoilla ja siihen vaikuttavat tekijät. Kandidaatintutkielma. Turun yliopisto. Sosiaalitiede.

Lepistö, Outi (2021) Kotityönjako suomalaisissa sateenkaariperheissä. Sosiologian maisteritutkielma, Valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto.