Tekijät

• Rakkolainen, Maria (Tampereen yliopisto)
• Koski-Jännes, Anja (Tampereen yliopisto)
• Ehrling, Leena (Tampereen yliopisto)
• Tolonen, Kari (Tampereen yliopisto)

Asiasanat

alkoholinkäyttö, alkoholiongelmat, arviointi, elämäntilanne, huumeiden käyttö, juomatavat, päihdehuolto, päihdeongelmat, päihderiippuvuus, päihdetyö, päihteet, sosiaaliset ongelmat, tavoitteet

Sisällön kuvaus

Aineistossa kartoitetaan päihteiden käyttäjien elämäntilannetta, alkoholin tai huumeiden käyttöä, käytöstä seuranneita ongelmia, motivaatiota päihteidenkäytön lopettamiseen sekä sosiaalipalveluiden käyttöä eri aikapisteillä. Aineistossa käsitellään myös kokemuksia ohjaajan ja asiakkaan välisistä keskusteluista. Aineisto on kerätty Suomen Akatemian rahoittamassa Motivoivien alkuhaastatteluiden prosessi- ja tuloksellisuustutkimuksessa eli MISA-hankkeessa. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, millainen yhteys motivoivan haastattelun käyttämisellä asiakastyössä on asiakkaiden päihteiden käyttöön. Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia.

Aineisto koostuu MISA-esitietolomakkeesta, asiakkaan ja työntekijän keskustelun arviointi -lomakkeista sekä MISA-seurantalomakkeesta. Ensimmäinen MISA-lomake sekä asiakkaan ja työntekijän keskustelun arviointi -lomakkeet on täytetty työntekijän ja asiakkaan yhteistyöllä. MISA-seurannat tehtiin kuuden ja kahdentoista kuukauden välein ja tutkija keräsi ne puhelinhaastattelujen kautta. Aineistoa on mahdollista käyttää rinnakkain samoilta asiakkailta kerätyn kvalitatiivisen FSD3368-aineiston kanssa, jossa on asiakkaiden ja työntekijöiden välisten päihteidenkäyttöä koskevien keskustelujen litteraatit. Vastaajat voidaan yhdistää asiakasnumeron avulla.

MISA-esitietolomake ja MISA-seurantalomake ovat lähes samanlaiset. Kyselyiden alussa tarkasteltiin vastaajan elämäntilannetta ja päihteiden käyttöä tarkemmin. Alkoholin käyttöä selvitettiin juomatapa- sekä alkoholin käytön riskit (Audit - Alcohol Use Disorders Identification Test) -testien avulla. Päihteiden käyttöä tarkasteltiin muun muassa päihderiippuvuuden vakavuuden arviointiasteikon (SDS) avulla. Seuraavaksi kyselyissä siirryttiin tiedustelemaan vastaajan mahdollisia tavoitteita päihteiden käytön ja niiden lopettamisen suhteen. MISA-lomakkeiden lopussa vastaajilta kysyttiin vielä mahdollisten hoitojaksojen pituutta, avo- ja laitoshoitoon tai vertaistukiryhmään osallistumisista ja riippuvuuksien hoidossa käytettävien lääkkeiden käytöstä.

Asiakkaan ja työntekijän keskustelun arviointi -lomakkeissa selvitettiin asiakkaan sekä työntekijän käsityksiä ja tuntemuksia käydyistä keskusteluista. Vastaajia pyydettiin arvioimaan keskustelun laatua asteikolla yhdestä viiteen, muun muassa kysymällä oliko se huono vai hyvä ja hyödytön vai hyödyllinen. Lisäksi heitä pyydettiin tekemään yleisarvio toisen osapuolen suhtautumisesta samalla asteikolla erilaisten esimerkkien avulla. Lopuksi asiakkaan tuli vielä arvioida omaa valmiuttaan päihteiden käytön lopettamiseen tai vähentämiseen ja ohjaajaa pyydettiin esittämään omia arvioitaan siitä, jatkaako asiakas hoitoa, vähentääkö tai lopettaako hän päihteiden käytön ja onko asiakkaan halu muutokseen kuinka vahva.

Taustamuuttujina ovat asiakkaan ikä, sukupuoli, asumismuoto, siviilisääty, peruskoulutus, ammattikoulutus, työtilanne ja se, onko asiakkaalla lapsia vai ei.