FSD3384 Rahapelikysely 2017

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Aineiston nimi

Rahapelikysely 2017

Aineistonumero

FSD3384

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3384

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

  • Salonen, Anne (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tupakka, rahapelit ja riippuvuus)

Sisällön kuvaus

Suomalainen rahapelijärjestelmä uusiutui vuoden 2017 alussa, kun kolme rahapeliyhtiötä RAY, Veikkaus ja Fintoto yhdistyivät. Rahapelikyselyllä 2017 haluttiin kartoittaa rahapelaamista, pelaamisesta vastaajalle koituvia haittoja sekä mielipiteitä suomalaisesta rahapelijärjestelmän markkinoinnista ja näkyvyydestä. Tarkoituksena oli arvioida yhdistymisen mahdollisia seurauksia. Kyseessä oli vuonna 2017 toteutetun kyselyn seurantakysely (FSD3261 Rahapelikysely 2016). Vaikka aineisto kerättiin vuonna 2018, aineistossa yhteydessä käytetään vuotta 2017, koska kysely tarkastelee vastaajien rahapelaamista vuoden 2017 aikana. Tutkimuksen tilasi Tilastokeskukselta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Aluksi vastaajilta kysyttiin, mitkä heidän mielestään ovat Suomen nykyisen rahapelimallin tavoitteet. Seuraavaksi pyydettiin mielipiteitä Veikkauksen mainonnasta ja markkinoinnista. Rahapelien pelaamista kartoitettiin kysymyksillä pelaamisen useudesta eri pelien kohdalla sekä syitä rahapelien pelaamiseen. Kysyttiin myös, tuntevatko vastaajat pelaamisen olevan itselleen ongelma ja ovatko he tietoisia Veikkauksen tarjoamista keinoista hallita rahapelaamista ja ovatko he käyttäneet niitä. Haluttiin myös tietää peleihin käytetty rahamäärä sekä minkälaisissa ympäristöissä rahapelejä pelattiin.

Seuraavaksi vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa rahapelaamistaan. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, millaisia seurauksia heidän pelaamisellaan oli yleisesti, taloudellisesti, työhön tai opiskeluun liittyen, terveydellisesti, tunnetasolla sekä ihmissuhteissa. Pyydettiin myös arvio muista mahdollisista haitoista.

Lopuksi kysyttiin, oliko vastaajan elämässä vuoden 2017 aikana henkilöä, joka vastaajan mielestä pelasi liikaa rahapelejä sekä tiedusteltiin, millaisia haittoja näiden henkilöiden rahapeliongelmat aiheuttivat vastaajille.

Taustamuuttujina olivat sukupuoli, koulutusaste, tulot, tämänhetkinen tilanne, ikäryhmä ja maakunta.

Asiasanat

elämänhallinta; haitat; internet; mainonta; markkinointi; ongelmapelaaminen; ongelmat; pelihimo; rahankäyttö; rahapelit; seuraukset; terveyshaitat; yksinoikeudet

Tieteenala/Aihealue

Sarja

Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

  • Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut

Ajallinen kattavuus

2017

Aineistonkeruun ajankohta

2018-01-22 – 2018-04-30

Maa

Suomi

Kohdealue

Uusimaa, Kymenlaakso, Pirkanmaa

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

18 vuotta täyttänyt väestö kolmen maakunnan (Uusimaa, Kymenlaakso, Pirkanmaa) alueelta, mukaan otettiin suomen-, ruotsin-, saamen-, norjan- ja tanskankieliset ja sellaiset venäjänkieliset, jotka ovat Suomen kansalaisia sekä muun kielisistä ne, jotka ovat saaneet Suomen kansalaisuuden ennen vuotta 2013 (poislukien laitosväestö)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: paneeliaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: ositettu otanta

Vuonna 2018 mukana olivat paneeliasetelman mukaisesti jatkotutkimukseen vuonna 2017 suostuneet vastaajat. Alkuperäinen otos poimittiin satunnaisotantana Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta tietokannasta vuonna 2017. Tavoiteperusjoukkoon kuuluivat siten kaikki 18-vuotiaat Uudenmaan, Kymenlaakson ja Pirkanmaan maakunnissa asuvat henkilöt, pois lukien laitosväestö. Ensimmäisellä kierroksella otoskoko oli 20 000 ja toisen 4581 henkilöä. Keruussa tehtiin ylipoiminta 18-24-vuotiaiden ikäryhmässä, koska vuoden 2016 rahapelitutkimuksesta (FSD3261) tiedettiin tässä ryhmässä peliriskien olevan suuria. Kun väestöosuus on 18-24-vuotiaiden osalla 10 prosenttia, otokseen valittiin 15 prosenttia. Kaikille vastaajille lähetettiin muistuksia kyselystä. Vastauksia saatiin 1877 internetissä ja 747 postikyselyllä.

Otokseen muodostettiin kuusi ositetta seuraavasti:

1. ennen vuotta 1992 syntyneet Uudenmaan maakunnasta n = 11 750

2. v. 1992-1998 syntyneet Uudenmaan maakunnasta n = 2 093

3. ennen vuotta 1992 syntyneet Pirkanmaan maakunnasta n = 3 837

4. v. 1992-1998 syntyneet Pirkanmaan maakunnasta n = 709

5. ennen vuotta 1992 syntyneet Kymenlaakson maakunnasta n = 1 413

6. v. 1992-1998 syntyneet Kymenlaakson maakunnasta n = 198

Otos poimittiin ositteittain käyttäen systemaattista satunnaisotantaa pysyvän asuinpaikkatunnuksen mukaan lajitellusta perusjoukosta. Menetelmä tuottaa tarkasti väestön aluejakaumaa noudattavan otoksen. Lisäksi tarkistettiin, ettei samasta asuntokunnasta ole osunut useampia kohdehenkilöitä otokseen.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

57

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

234 muuttujaa ja 2624 havaintoa.

Datan versio

1.0

Painokertoimet

Aineisto sisältää kaksi painomuuttujaa wcal ja wcal2. Painotus toteutettiin jatkotutkimuksessa seuraavasti. Jatkotutkimukseen osallistuneiden lähtöpainoiksi otettiin edellisen tutkimuksen painot. Näitä painoja muokattiin kalibrointimenetelmällä. Painojen kalibroinnissa tutkimusaineistosta estimoidut valittujen muuttujien jakaumat pakotetaan vastaamaan perusjoukon jakaumia. Menetelmällä pyritään pienentämään vastauskadon aiheuttamaa harhaa sekä tehostamaan estimointia. Painojen kalibroinnissa käytettiin väestökehikon (viiteajankohta helmikuu 2018) ikä-sukupuolijakaumaa (ikäluokat 20-24, 25-34, 35-44, 45-54, 55-64, 65-74, 75+), koulutusastejakaumaa (3 luokkaa: perusaste, keskiaste, korkea-aste) sekä aluejakaumia (maakunta, 3 luokkaa sekä kaupunki-maaseutu-luokitus, 7 luokkaa). Asetelmapainot kalibroitiin CALMAR2-makrolla.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Salonen, Anne (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos): Rahapelikysely 2017 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2020-02-11). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3384

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

FSD3261 Rahapelikysely 2016

Julkaisut aineistosta Tooltip

Salonen, Anne; Lind, Kalle; Castrén, Sari; Lahdenkari, Mika; Kontto, Jukka; Selin, Jani; Hellman, Matilda; Järvinen-Tassopoulos, Johanna (2019). Peliklinikan asiakkaiden rahapelaaminen, rahapelihaitat ja rahapelien markkinointiin liittyvät mielipiteet: Rahapelikyselyn 2016-2017 perustulokset yksinoikeusjärjestelmän uudistuksessa. THL:n raportteja 4/2017. Helsinki: THL. URN:ISBN:978-952-343-301-4

Salonen, A. H., Hellman, M., Latvala, T., & Castren, S. (2018). Gambling participation, gambling habits, gambling-related harm, and opinions on gambling advertising in Finland in 2016. Nordic Studies on Alcohol and Drugs, 35(3), 215-234. https://doi.org/10.1177/1455072518765875

Anne Salonen, Sari Castrén, Tiina Latvala, Maria Heiskanen & Hannu Alho (2017). Rahapelikysely 2016 : Rahapelaaminen, rahapelihaitat ja rahapelien markkinointiin liittyvät mielipiteet rahapeliongelmaan apua hakevien Peliklinikan asiakkaiden näkökulmasta. THL:n raportteja 8/2017. urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-974-3

Salonen, Anne; Latvala, Tiina; Castrén, Sari; Selin, Jani; Hellman, Matilda (2017). Rahapelikysely 2016 : Rahapelaaminen, rahapelihaitat ja rahapelien markkinointiin liittyvät mielipiteet Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Kymenlaaksossa. THL:n raportteja 9/2017. Helsinki: THL.URN:ISBN:978-952-302-976-7

Grönroos, T., Kouvonen, A., Kontto, J. et al. Socio-Demographic Factors, Gambling Behaviour, and the Level of Gambling Expenditure: A Population-Based Study. J Gambl Stud (2021). https://doi.org/10.1007/s10899-021-10075-6

Tervonen, Hannes (2021). Veikkaus Oy:n markkinointikanavat ja niiden tehokkuus Suomessa. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Kauppatieteiden kandidaatin tutkielma. Joensuu: Itä-Suomen Yliopisto.

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa

Creative Commons License
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.