Tekijät

• Herberts, Kjell (Åbo Akademi. Institutet för samhällsforskning)

Asiasanat

julkiset palvelut, kaksikielisyys, kielellinen vuorovaikutus, kielelliset vähemmistöt, kielialueet, kielipolitiikka, palvelutarpeet, palvelutaso, suomenruotsalaiset

Sisällön kuvaus

Kielibarometri otettiin käyttöön vuonna 2004 ja siitä lähtien kyselytutkimuksella on seurattu kielipalveluiden toteutumista kaksikielisissä kunnissa. Tutkimus kattaa kaikki Suomen 43 kaksikielistä kuntaa. Kielibarometrin tulokset kuvastavat sitä, miten paikalliseen kielivähemmistöön kuuluvat kuntalaiset kokevat kotikuntansa kielipalveluiden toteutuvan. Tutkimusta ovat rahoittaneet oikeusministeriö ja Svenska kulturfonden.

Aluksi kyselyssä tiedusteltiin vastaajien ruotsin ja suomen käyttöä erilaisissa ympäristöissä ja yhteyksissä (kaupoissa, koulussa, työpaikalla, jne.). Vastaajilta kysyttiin heidän omaa sekä heidän perheensä kieliryhmää ja kielitaitoa. Kyselyssä selvitettiin myös omalla äidinkielellä saatavien kunnallisten palveluiden ja muiden julkisten palveluiden toimivuutta. Eriteltyjä kunnallisia palveluita (kuten sairaalahoito, kirjasto, liikuntapaikat) pyydettiin arvioimaan kouluarvosanoilla.

Kyselyssä pyydettiin arvioimaan vastaajien ruotsin ja suomen kielen käytön määrän jakautumista tavallisen arkipäivän ja viikonlopun aikana. Edelleen tiedusteltiin minkä kielistä koulua vastaajien lapset käyvät. Kyselyssä selvitettiin myös kunnan vastuun toteutumista kielellisen palvelun järjestämisessä ja kielellisten palveluiden kehittymistä. Lisäksi vastaajilta kysyttiin saavatko tai yrittävätkö he saada kunnallisia palveluita omalla kielellään ja kuinka hyvin he tuntevat kielelliset oikeutensa.

Taustamuuttujina ovat ikä (luokiteltu), sukupuoli, äidinkieli, asuinkunta, koulutusaste, siviilisääty, työmarkkina-asema ja kotitalouden koko.