Aineiston nimi

ISSP 2019: eriarvoisuus V: Suomen aineisto

Aineistonumero

FSD3431

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3431
https://doi.org/10.60686/t-fsd3431

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• International Social Survey Programme (ISSP)
• Melin, Harri (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta)

Muut tekijät

• Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
• Laaksonen, Helena (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto)
• Borg, Sami (Tampereen yliopisto. Johtamisen ja talouden tiedekunta)
• Aarnio, Anna-Riikka (Tilastokeskus)
• Nieminen, Markku (Tilastokeskus)

Sisällön kuvaus

Vuoden 2019 International Social Survey Programme (ISSP) -aineisto käsitteli taloudellista eriarvoisuutta. Vastaajilta tiedusteltiin suhtautumista eri sosiaalisten ryhmien, ammattien ja yhteiskuntien välisiin tuloeroihin. Lisäksi kyselyssä käsiteltiin vastaajan sosioekonomista tilannetta, verotusta ja yhteiskuntaryhmien välisiä konflikteja. Edellinen eriarvoisuuteen liittyvä ISSP-kysely kerättiin vuonna 2009.

Aluksi vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa siihen, kuinka tärkeitä erilaiset asiat ovat elämässä etenemisen kannalta, kuten vanhempien varallisuus, kunnianhimo, sosiaaliset verkostot, korruptio ja sukupuoli. Lisäksi kysyttiin käsityksiä rikkaiden ja köyhien maiden varallisuuserojen oikeudenmukaisuudesta ja mitä eri ammattiryhmien edustajat ansaitsevat ja mitä heidän pitäisi ansaita.

Seuraavaksi vastaajalta kysyttiin väittämien avulla, ovatko tuloerot vastaajan omassa maassa liian suuret ja kenen tulisi ottaa yhteiskunnassa vastuuta tuloerojen kaventamisesta. Vastaajalta kysyttiin myös kantaa nykyisen hallituksen politiikkaan ja Suomen verotasoon. Seuraavaksi tiedusteltiin, onko Suomessa eri sosiaaliryhmien välillä ristiriitoja. Lisäksi kysyttiin, mihin vastaaja sijoittaa itsensä kymmenportaisella yhteiskunnan hyvä- ja huono-osaisuutta mittaavalla asteikolla tällä hetkellä, lapsuudenkodissa ja kymmenen vuoden päästä. Edelleen kysyttiin, mitkä asiat ovat tärkeitä palkan määräytymisessä.

Yhteiskunnan hierarkkisuutta selvitettiin esittämällä vastaajalle viisi erilaista yhteiskunnan hierarkiaa kuvaavaa kuviota ja kysymällä, mikä kuvioista vastaa eniten tilannetta vastaajan omassa maassa ja millainen tilanteen pitäisi olla. Vastaajalta pyydettiin myös tietoja hänen tämän hetkisestä taloudellisesta tilanteestaan.

Kyselyn taustatietoina olivat mm. sukupuoli, syntymävuosi, suuralue, ammatti, koulutusaste, uskonnollinen jäsenyys, äänestyskäyttäytyminen, lasten lukumäärä, tulot, siviilisääty ja kuntaryhmitys. Lisäksi kyselyssä on tietoja vastaajan puolisosta ja vanhempien ammateista.

Asiasanat

ammattiasema; eriarvoisuus; hierarkia; koulutustaso; menestyminen; oikeudenmukaisuus; ristiriidat; sosiaalinen kerrostuneisuus; tasa-arvo; toimeentulo; tuloerot; tulonjako; verotus; yhteiskuntaluokat; yhteiskuntarakenne

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Tasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Yhteiskunnallinen ja ammatillinen liikkuvuus (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

ISSP (International Social Survey Programme)

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Ajallinen kattavuus

2019

Aineistonkeruun ajankohta

2019-09-13 – 2019-12-31

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

15 - 74-vuotiaat suomalaiset

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: systemaattinen otanta

Vastaajat poimittiin systemaattisella satunnaisotannalla väestötietokannasta. Otoskoko oli 2500 henkilöä, joista kyselyyn vastasi 991. Ennen poimintaa henkilöt lajiteltiin kuntakoodin ja syntymäajan perusteella. Vastaajia tavoiteltiin maksimissaan kuusi kertaa keruun aikana niin kirjekutsujen, sähköpostin kuin paperisten lomakkeiden muodossa. Kyselyyn vastanneista 66,9 prosenttia vastasi verkkolomakkeella, loput paperilomakkeella. Kato oli yhteensä 1509, joista kykenemättömiä vastaamaan oli 7, kieltäytyneitä 7, muulla tavoin estyneitä 2 ja heitä, jotka eivät muista syistä vastanneet kyselyyn 1493.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

39,6

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

3.0

Katso myös

FSD2514 ISSP 2009: eriarvoisuus IV: Suomen aineisto

Aineiston käytössä huomioitavaa

Aineistosta on tunnisteellisuussyistä poistettu ryhmään kuulumista käsittelevä avomuuttuja k52muu. Samasta syystä vanhempien syntymämaat k58a ja k58b on karkeistettu ja maakunta on luokiteltu NUTS2-suuralueeksi. Lisäksi ahvenanmaalaisten vastaajien tiedot on muutettu puuttuviksi arvoiksi muuttujissa: k47 (uskonnollinen jäsenyys), k52_1 ja k52_2 (etnisyys), k11a, k21a, k44a ja k44b (oma, puolison ja vanhempien ammatit), k58a ja k58b (vanhempien syntymämaat).

Painokertoimet

Aineistossa on kaksi painomuuttujaa bv5 Analyysipaino ja bv6 Otospaino. Ne on luotu kalibrointimenetelmällä estimoinnin tehokkuuden lisäämiseksi ja kadon aiheuttaman vääristymän korjaamiseksi. Painot perustuvat seuraaviin väestöjakaumiin: 1) sukupuoli, 2) ikäluokat (15-24, 25-34, ..., 65-74), 3) NUTS3-alueet siten, että Suur-Helsingin aluetta käsiteltiin erillisenä ja 4) kuntatyyppi (kaupunki - kaupunkimainen maaseutu - maaseutu). Painomuuttuja (bv6) ulottaa tulokset koko väestöön (painojen summa on väestön koko). Painomuuttujalla (bv5) ei ole tätä laajennusvaikutusta (painon keskiarvo on yksi ja summa havaintojen lukumäärä). Molemmat painomuuttujat perustuvat samaan kalibrointiprosessiin, vain mittakaava on erilainen.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

International Social Survey Programme (ISSP) & Melin, Harri (Tampereen yliopisto): ISSP 2019: eriarvoisuus V: Suomen aineisto [sähköinen tietoaineisto]. Versio 3.0 (2020-06-16). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3431

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Muu materiaali

Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta.

Lisätietoja ja koko kansainvälinen aineisto (sis. englanninkielisen Suomen aineiston) on saatavana Saksan tietoarkistosta GESISistä: ZA7600: International Social Survey Programme: Social Inequality V - ISSP 2019

Julkaisut aineistosta

Virkki, Juhana (2020) Välttämättömyyksien valtakunnassa. Tutkielma vaurauden valtijoista. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012285560

Kotiranta, Laura (2021). Pienituloisuuden yhteys taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden kokemuksiin Suomessa. Helsinki: Helsingin yliopisto. Maisterintutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202109083668

Zitting, Joakim (2021). Luottamus heikommassa asemassa olevien keskuudessa. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Dialogi 2.9.2021. Luettavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021053132338

Hirvonen, Laura (2023). Katsaus hyvinvointivaltion tulonjaon trendeihin: Puoluekannatuksen yhteys suomalaisten tuloeroasenteisiin. Yhteiskuntatieteiden kandidaatintutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto.

Mäkinen, Sandra (2024) Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät: Sosioekonomisen aseman yhteys käsityksiin taloudellisesta eriarvoisuudesta. Yhteiskuntatieteiden kandidaattiohjelma. Tampere: Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202401081183

Oesch, Daniel & Vigna, Nathalie. (2023) Subjective Social Class Has a Bad Name, but Predicts Life Chances Well. Research in Social Stratification and Mobility 83:17. doi: 10.1016/j.rssm.2023.100759.

Gaspar, A., Cervone, C., Durante, F., Maass, A., Suitner, C., & Valtorta, R. R. (2023) A Twofold Subjective Measure of Income Inequality. Social Indicators Research 168(1-3):25-43. https://doi.org/10.1007/s11205-023-03121-w.

Dimova, Lilia; Dimov, Martin. (2023) Are the Subjective Social Status Inequalities Persistent? International Journal of Sociology. https://doi.org/10.1080/00207659.2023.2244266

Hadler, Markus and Neumayr, Albin. (2023) The Perception of Social Inequality around the Globe. Editorial Introduction to the 2019 Issp Social Inequality Module and Selected Country-Level Findings. International Journal of Sociology 53(5). doi: https://doi.org/10.1080/00207659.2023.2251788.

Eder, A., & Höllinger, F. (2023) Notions of Fair Earnings for High-Status and Low-Status Professions. Osterreichische Zeitschrift fur Soziologie 48(1):37-51. doi: https://doi.org/10.1007/s11614-023-00511-9.