FSD3439 Child-up: opettajien kysely 2019

Authors

  • Kuusipalo, Paula (Seinäjoen ammattikorkeakoulu)
  • Kinossalo, Maiju (Seinäjoen ammattikorkeakoulu)
  • Sihto, Jaakko (Seinäjoen ammattikorkeakoulu)
  • Tiilikka, Tiina (Seinäjoen ammattikorkeakoulu)
  • Raziano, Alissia (Liège University)
  • Drößler, Thomas (Zentrum für Forschung, Weiterbildnung und Beratung an der Dresden)
  • Rohr, Margund K. (Zentrum für Forschung, Weiterbildnung und Beratung an der Dresden)
  • Wächter, Franziska (Zentrum für Forschung, Weiterbildnung und Beratung an der Dresden)
  • Amadasi, Sara (University of Modena and Reggio Emilia)
  • Ballestri, Chiara (University of Modena and Reggio Emilia)
  • Baraldi, Claudio (University of Modena and Reggio Emilia)
  • Struzik, Justyna (Jagiellonian University in Krakow)
  • Slusarczyk, Magdalena (Jagiellonian University in Krakow)
  • Warat, Marta (Jagiellonian University in Krakow)
  • Righard, Erica (Malmö University)
  • Harju, Anne (Malmö University)
  • Svensson Källberg, Petra (Malmö University)
  • Frisch, Morten (Malmö University)
  • Farini, Federico (University of Northampton)
  • Murray, Jane (University of Northampton)
  • Woodbridge-Dodd, Kim (University of Northampton)
  • Prokopiou, Eva (University of Northampton)
  • Scollan, Angela (University of Northampton)

Keywords

koululaiset, koulut, lapset (ikäryhmät), maahanmuuttajatausta, monikulttuurisuus, opettaja-oppilassuhde, opettajat, osallistuminen, peruskoulu, toimijuus, vuorovaikutus

Abstract

Aineistossa on kartoitettu peruskoulun ja varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia monikulttuurisuudesta, oppilaiden taustoista ja erilaisten oppilaiden tukemisesta kouluissa. Aineisto on kerätty osana Child-up-hanketta, jonka tavoitteena on lisätä ymmärrystä maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja heidän huoltajiensa kokemuksista oppilaitoksissa, varhaiskasvatuksessa ja kasvatusyhteisöissä sekä heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten toiminnasta. Aineistoa on kerätty Suomessa, Belgiassa, Saksassa, Ruotsissa, Italiassa, Puolassa ja Iso-Britanniassa. Hankkeen on rahoittanut Euroopan Unionin Horisontti 2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelma.

Aluksi opettajilta kysyttiin, minkä verran heidän opettamassaan ryhmässä on oppilaita, joilla on esimerkiksi maahanmuuttaja- tai pakolaistaustaa, tai muita erityistarpeita. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan, kuinka hyvin he itse lapsena sopivat vastaaviin ryhmiin. Vastaajat arvioivat, kuinka hyvin muun muassa vieraskieliset, akateemisesti lahjakkaat tai maahanmuuttajataustaiset oppilaat saavat tukea koulussa. Opettajat myös kertoivat, miten he käyttävät kieliresursseja opetuksessaan.

Seuraavaksi vastaajat kertoivat, miten kommunikointi opettajien ja lasten vanhempien välillä toimii, ja mistä mahdolliset haasteet viestinnässä johtuivat. Lisäksi opettajat arvioivat, kuinka usein oppilailla on ongelmia esimerkiksi opetuskielen kanssa tai oman mielipiteen ilmaisussa. Tällaisiin ongelmiin liittyen he kertoivat, kuinka tällaiset tilanteet tulivat ilmi ja kenen kanssa asian ratkaisemiseksi tehtiin yhteistyötä.

Opettajilta kysyttiin, minkälaista ammatillista tukea heillä oli saatavilla, esimerkiksi psykologeja, tulkkeja tai sosiaalityöntekijöitä. Vastaajat ottivat kantaa siihen, kuinka hyvin he voivat esimerkiksi vähentää etnistä stereotypisointia oppilaiden kesken tai lisätä tietoisuutta kulttuurisesta moninaisuudesta. Vastaajat kertoivat, kuinka tyytyväisiä opettajat ovat muun muassa omaan työtilanteeseensa tai suhteisiin oppilaisiin, vanhempiin ja kollegoihin. Lopuksi kysyttiin vastaajien mielipiteitä erilaisiin väittämiin, jotka käsittelivät muun muassa kulttuurien sekoittumista.

Taustatietoina aineistossa on vastaajan sukupuoli, työkokemus, koulutustausta, kielitaito sekä koulutaso, jolla hän opettaa.

Study description in machine readable DDI 2.0 format

Creative Commons License
Metadata record is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International license.