Tekijät

• Mattila, Mikko (Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta)
• Lahtinen, Hannu (Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta)
• Rapeli, Lauri (Åbo Akademi)
• Sund, Reijo (Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta)
• Wass, Hanna (Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta)

Asiasanat

hyvinvointi, luottamus, mielipiteet, poliittinen osallistuminen, poliittiset asenteet, politiikka, terveydentila, terveys, terveyspalvelut, äänestäminen

Sisällön kuvaus

Aineistossa on kartoitettu vastaajien poliittiseen kiinnittymiseen ja terveyteen liittyviä asioita. Pääteemoja aineistossa ovat äänestyskäyttäytyminen 2015 eduskuntavaaleissa, yhteiskunnallinen osallistuminen ja aktiivisuus, oma terveydentila, luottamus poliittisiin tahoihin sekä mielipiteet terveyspalvelujen järjestämisestä. Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia.

Vastaajilta tiedusteltiin, olivatko he äänestäneet vuoden 2015 eduskuntavaaleissa, ja mitä puoluetta he olivat äänestäneet. Vastaajat kertoivat, olivatko he tehneet erilaisia yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja, kuten toimineet jossakin puolueessa tai allekirjoittaneet kansalaisaloitteen.

Vastaajien terveydentilaa kartoitettiin muun muassa pyytämällä arvioimaan yleistä terveydentilaansa, omaa liikkumiskykyä, kykyä huolehtia itsestä, päivittäisistä toimista suoriutumista, sekä kipujen, ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden tasoa. Tutkittavat kertoivat, vaikeuttaako heidän päivittäistä elämäänsä jokin pitkäaikainen sairaus, vamma tai mielenterveydenongelma. Vastaajat kertoivat pituutensa ja painonsa sekä sen, onko heillä jokin lääkärin toteama sairaus.

Vastaajille esitettiin erilaisia poliittiseen osallistumiseen liittyviä väitteitä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka paljon he luottavat esimerkiksi eduskuntaan, hallitukseen, poliitikkoihin tai kuntapäättäjiin. Lisäksi kysyttiin yhteiskunnallista tietämystä mittaavia kysymyksiä ja vastaajan omaa sijoittumista vasemmisto-oikeisto-akselille. Lopuksi vastaajat ottivat kantaa terveyspalveluihin liittyviin väittämiin, kuten pitäisikö hyvätuloisten maksaa pienituloisia enemmän julkisista terveyspalveluista, tai pitäisikö terveys- ja sosiaalipalvelut tuottaa ensisijaisesti julkisina palveluina.

Taustatietoja aineistossa ovat syntymävuosi, sukupuoli, äidinkieli, kotitalouden yhteenlasketut bruttokuukausitulot, koulutus, siviilisääty, kotitalouden koko, mahdollisen työttömyyden kesto sekä ammatti.