FSD3483 Toimittajien näkemyksiä tragediajournalismista 2019

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Tekijät

  • Heiskanen, Benita (Turun yliopisto. Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskus)
  • Cheas, Kirsi (Turun yliopisto. Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskus)
  • Kannisto, Maiju (Turun yliopisto. Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskus)
  • Hirvioja, Jaakko (Turun yliopisto. Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskus)

Asiasanat

ammattietiikka, debriefing, journalismi, koulusurmat, sosiaalinen media, toimittajat (media), työolot, työpaikkakoulutus, uutisointi, väkivaltarikokset

Sisällön kuvaus

Aineistossa on kartoitettu suomalaisten uutismedioiden toimittajien ammatillisia kokemuksia, arvoja sekä näkemyksiä median tavoitteista ja eettisistä haasteista väkivalta- ja erityisesti koulusurmauutisoinnissa. Kysely on toteutettu osana Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksen Tragediauutisoinnin haasteet - median mahdollisuudet käsitellä kouluampumisia (#TRAGE) tutkimushanketta. Tutkimus on Helsingin Sanomain säätiön rahoittama.

Aluksi vastaajilta kysyttiin, kuinka usein he tuottavat journalistista sisältöä väkivaltatapauksista ja mikä on heidän mielestään toimittajan tehtävä. Lisäksi tiedusteltiin vastaajien kokemusta journalistisesta vapaudesta ja ammatillisesta itsenäisyydestä. Aineistossa kartoitettiin laajasti vastaajien näkemyksiä eettisestä journalismista: avokysymyksissä kysyttiin esimerkiksi, mitkä ovat vastaajan mielestä suurimpia eettisiä haasteita ja toisaalta mitkä keskeisimpiä journalistisia tavoitteita kouluampumisten ja vastaavien tragedioiden uutisoinnissa. Lisäksi useissa kysymyksissä selvitettiin vastaajan näkemystä siitä, miten uhreja ja epäiltyä tulisi käsitellä mediassa.

Vastaajilta tiedusteltiin myös heidän taustaorganisaatioidensa toimintatapoja tragediauutisoinnissa sekä miten he itse käsittelevät traagisten aiheiden käsittelystä aiheutunutta stressiä. Lopuksi kysyttiin, onko vastaajan Twitterin käytöstä sekä kuinka paljon vastaaja näkee sosiaalisen median muuttaneen journalismia.

Taustamuuttujina aineistossa ovat ikä, sukupuoli, työkokemus, vastaajan organisaation pääasiallinen kohdeyleisö, onko organisaatio alueellinen vai paikallinen, vastaajan rooli organisaatiossaan ja yleisin formaatti, jossa vastaaja tuottaa uutisia, sekä edellisissä vaaleissa äänestetty puolue.

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa

Creative Commons License
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.