Study title

Amisbarometri 2019

Dataset ID Number

FSD3484

Persistent identifier

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3484

Data Type

Quantitative

Authors

• Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (Otus)
• Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto (SAKKI ry)

Abstract

Amisbarometri on tutkimus, jonka tavoitteena on saada kattavaa ja monipuolista tietoa Suomen ammattiin opiskelevista. Kyselyn keskeisiä teemoja ovat koulutukseen hakeutuminen, kokemukset opiskelusta ja opetuksesta, opintojen edistyminen ja kiinnittyminen opintoihin, opiskelijoiden työssäkäynti, asuminen ja toimeentulo, näkemykset työelämästä ja tulevaisuudesta sekä opiskelijoiden hyvinvointi, vapaa-aika ja arvot. Kyselyaineiston toteutuksesta ovat vastanneet Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön (OTUS) tutkijat yhteistyössä Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry:n edustajien kanssa. Tutkimusta on rahoittanut SAKKI ry, joka sai rahoituksen Opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä Työ- ja elinkeinoministeriöltä.

Aluksi kyselyssä tiedusteltiin vastaajien nykyisistä opinnoista kysymällä opiskellusta tutkintotyypistä, alasta ja siitä, miten he rahoittavat opintonsa. Seuraavaksi kartoitettiin koulutukseen hakeutumista. Vastaajilta kysyttiin muun muassa ammatillisen koulutuksen arvostuksesta perheen keskuudessa ja yläkouluaikaisten ystävien ja sisarusten nykyisestä opiskelutilanteesta. Vastaajat kertoivat, miksi olivat hakeutuneet nykyiselle koulutusalalleen. Tutkittavat ottivat kantaa mm. opintoihin liittyvän ohjauksen riittävyyteen. Esillä olivat myös nykyisiä opintoja edeltävä elämänvaihe sekä opintomenestys aiemmissa opinnoissa.

Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin opiskeluun käytetystä ajasta ja nykyisten opintojen eri osa-alueiden, kuten lähiopetuksen, etäopetuksen ja työssäoppimisen määrästä opinnoissa. Opiskelijoilta kysyttiin lisäksi opintojen haastavuudesta, oppilaitoksesta saadusta opetuksesta ja ohjauksesta sekä yleisiä kokemuksia oppilaitokseen liittyen. Tutkittaville esitettiin myös henkilökohtaistamista ja osaamisperusteisuutta sekä työpaikalla tapahtuvaa oppimista koskevia väittämiä. Edelleen kysyttiin opintojen edistymisestä sekä opintoja hidastavista tekijöistä ja syitä opintojen keskeyttämisen harkitsemiseen. Vastaajilta tiedusteltiin myös ammattioppilaitoksessa opiskelemiseen liittyen ammatin tärkeydestä, ammatin arvostamisesta työelämässä sekä ammatillisen koulutuksen tarjoamista mahdollisuuksista.

Vastaajilta kysyttiin työssä käymisestä opintojen aikana, asumismuodosta, siitä, miten he maksavat asuinkulunsa ja taloudellisesta tilanteesta. Työelämää ja tulevaisuudenodotuksia tiedusteltiin kysymällä näkemyksiä valmistumisen jälkeisestä ajasta sekä työelämään siirtymisestä. Vastaajat myös arvioivat oman osaamisensa riittävyyttä työelämässä ja omia uratoiveita. Lisäksi kysyttiin, mitkä tekijät auttavat menestymään työelämässä ja mikä työssä on tärkeintä. Vapaa-aikaan ja hyvinvointiin liittyen kysyttiin vastaajien kaveri- ja lähipiiristä, kokemuksista kiusatuksi tulemisesta ja seksuaalisesta häirinnästä, tyytyväisyyden tunteesta, harrastuksista sekä internetin ja sosiaalisen median käytöstä. Lopuksi vastaajat ottivat kantaa yhteiskunnallisiin väitteisiin, jotka koskivat mm. ympäristön suojelua, tuloeroja, maahanmuuttoa ja EU-jäsenyyttä.

Taustamuuttujina ovat muun muassa oppilaitoksen suuralue, maakunta ja AVI-alue sekä vastaajan koulutusala, ikäluokka, sukupuoli, äidinkieli, asumisaika Suomessa ja vanhempien työllisyystilanne ja koulutustausta.

Keywords

ammatillinen koulutus; ammatillinen koulutus; ammattikoululaiset; arvot; hyvinvointi; koulutus; opetus; opiskelu; oppilaat; oppilaitokset; tulevaisuudenodotukset; työelämä; valmistuminen; vapaa-aika

Topic Classification

• Yhteiskuntatieteet (Fields of Science Classification)
• Ammatillinen koulutus (CESSDA Topic Classification)

Series

Amisbarometrit

Distributor

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Access

Aineisto on (A) vapaasti käytettävissä ilman rekisteröitymistä (CC BY 4.0).

Data Collector

• Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö
• Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto

Time Period Covered

2019

Collection Dates

• 2019-04-15 – 2019-06-03
• 2019-08-19 – 2019-10-18

Nation

Suomi

Geographical Coverage

Suomi

Analysis/Observation Unit Type

Henkilö

Universe

Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat Suomessa asuvat opiskelijat (excluding Ahvenanmaa)

Time Method

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Sampling Procedure

Kokonaisaineisto

Tutkimuksessa ei muodostettu otantaa yksittäisistä vastaajista. Kysely jaettiin kaikkiin Manner-Suomen ammatillisiin oppilaitoksiin. Vastauksia pyydetiin kaikilta nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan opiskelijoilta. Vastaajat suorittivat perustutkintoa, ammattitutkintoa, erikoisammattitutkintoa, valmentavaa koulutusta (esim. VALMA tai TELMA), muuta ammatillista koulutusta (esim. korttikoulutus) tai tutkinnon osaa tai sitä pienempää kokonaisuutta. Vastaajia pyrittiin saamaan kehottamalla ammatillisia oppilaitoksia osallistumaan tutkimukseen. Kontaktoinnissa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että osallistujiin saatiin oppilaitoksia, jotka kouluttavat aikuisopiskelijoita tai jotka opettavat äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvia opiskelijoita. Tutkimukseen oli tarkoitus vastata normaalin opetuksen oppituntien aikana ryhmittäin opettajan tai muun ryhmänohjaajan läsnä ollessa, mutta oppilaitos saattoi järjestää vastaamisen myös muulla tavoin esimerkiksi työssäoppimisjakson vuoksi. Vastauksia saatiin 9584 opiskelijalta, joista 3483 vastasi keväällä ja 6101 syksyllä. Vastauksia saatiin 59:stä oppilaitoksesta (37 %).

Collection Mode

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Research Instrument

Strukturoitu lomake

Data File Language

Downloaded data package may contain different language versions of the same files.

The data files of this dataset are available in the following languages: English and Finnish.

FSD translates quantitative data into English on request, free of charge. More information on ordering data translation.

Number of Cases and Variables

332 variables and 9584 cases.

Data Version

1.0

Completeness of Data and Restrictions

Kyselylomakkeeseen tehtiin muokkauksia kesken keruun. Kevään ja syksyn tiedonkeruiden vastaajat ovat erotettavissa muuttujan "kierros" avulla. Lomake oli avoinna 15.4.-3.6.2019 ja pienillä muokkauksilla uudelleen 19.8.-18.10.2019. Muokkausten syynä oli oppilaitoksilta saatu palaute. Muokkaukset on dokumentoitu kyselylomakkeen loppuun.

Tutkija on anonymisoinut aineiston luokittelemalla vastaajan ilmoittamat oppilaitoskohtainen tunniste, tutkintonimike, ikä, äidinkieli ja asumisaika Suomessa. Luokittelemalla muodostetussa koulutusalamuuttujassa hyvin pienet luokat on koodattu puuttuviksi tiedoiksi. Aineistosta on poistettu postinumeromuuttuja, palautekysymykset ja avovastaukset.

Aineisto ei sisällä avomuuttujia tai "muu, mikä?" -tyyppisiä vastauksia.

Weighting

Weight2: Analyysipaino2 (ikäluokka, sukupuoli, oppilaitoksen toimipaikan AVI, avovastauksilla korjattu koulutusala 1): Aineistoon on laskettu yksikkökatoa korjaava analyysipainokerroin weight2. Painokertoimen tavoitearvot perustuvat tilastovuoden 2018 läsnäolevia opiskelijoita koskevaan tilastotietoon. Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen: Ammatillisen koulutuksen uudet opiskelijat, opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet. https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Ammatillinen%20koulutus%20-%20analyysi.xlsb (haettu syksy 2019). Painokerroin laskettiin vaiheittain siten, että kukin painotuksessa huomioitu muuttuja tarkensi vastaajille laskettavaa painokerrointa. Painotuksessa huomioitiin ikäluokka, sukupuoli, oppilaitoksen toimipaikan AVI-alue ja koulutusala (Tilastokeskuksen koulutusala 1). Koulutusalamuuttujan kohdalla kasvatusalojen, yhteiskunnallisten alojen ja luonnontieteiden opiskelijat jätettiin painotuksen ulkopuolelle näiden pienen määrän vuoksi. Muuttujat huomioitiin painotuksessa ainoastaan toisistaan erillisinä. Laskentatapa on toisin sanoen huomioinut ensin ikäluokan mukaiset erot perusjoukkoon. Tämän jälkeen painokerrointa on tarkennettu huomioimalla sukupuolen mukaiset erot perusjoukkoon. Laskennassa ei ole huomioitu perusjoukossa mahdollisesti olevia sukupuolieroja ikäluokkien välillä. Painokertoimen weight2 keskiarvo on 1, keskihajonta 0,4399, pienin arvo 0,31 ja suurin arvo 4,10.

Weight3 ja Weight4: Analyysipaino jossa koulutusala sukupuolittain: Analyysipaino3 vastaa Analyysipaino2:ta, mutta siinä on lisäksi huomioitu koulutusalojen sukupuolijakauma. Painokertoimen weight3 keskiarvo on 1, keskihajonta 0,5378, pienin arvo <0,01 ja suurin arvo 6,55. Analyysipaino4 sisältää pelkästään sukupuolen, koulutusalan ja koulutusalan sukupuolittain. Painokertoimen weight4 keskiarvo on 1, keskihajonta 0,3717, pienin arvo <0,01 ja suurin arvo 3,59. Painokertoimien weight3 ja weight4 käyttöä voi harkita, kun on tarpeen huomioida alojen sukupuolittuneisuus tarkasti. Näiden painokerrointen ääriarvot johtuvat puuttuvista tai puuttuviksi anonymisoiduista tiedoista sukupuolen tai koulutusalan kohdalla.

Citation Requirement

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Bibliographical Citation

Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (Otus) & Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto (SAKKI ry): Amisbarometri 2019 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2020-11-24). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3484

Deposit Requirement

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Disclaimer

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Related Publications

Laaksonen, Aija (2021). Resurssi ei riitä! Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaus työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa. Kasvatustieteiden pro gradu tutkielma. Turku: Turun yliopisto.