FSD3488 Perustulokokeilukysely 2018
Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin (esim. väitöstutkimukseen, pro graduun ja ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyöhön). Aineistoa ei saa käyttää opetukseen, opiskeluun (esim. harjoitustöihin) tai alempiin opinnäytteisiin.
Lataa aineisto täältä
Muunkieliset kuvailuversiot
Aineistoon liittyvät tiedostot
Aineiston nimi
Perustulokokeilukysely 2018
Aineistonumero
FSD3488
Pysyvät tunnisteet
https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3488https://doi.org/10.60686/t-fsd3488
Aineiston laatu
Kvantitatiivinen aineisto
Tekijät
- Kansaneläkelaitos (KELA)
Sisällön kuvaus
Aineisto on kerätty osana Suomen perustulokokeilua (2017-2018). Kyselyyn vastasivat perustulokokeilun osallistujat sekä verrokkiryhmän jäsenet, joille oli maksettu työttömyysetuutta marraskuussa 2016. Aineistossa on esitetty laajasti hyvinvointia ja sosiaaliturvaa koskevia asenteita käsitteleviä kysymyksiä. Tutkimusta rahoittivat sosiaali- ja terveysministeriö ja Kansaneläkelaitos.
Aluksi vastaajilta kysyttiin heidän aikaisemmasta ja nykyisestä työmarkkina-asemastaan. Vastaajia pyydettiin arvioimaan omia työllistymismahdollisuuksiaan ja kertomaan, mitä kautta he olivat löytäneet töitä. Tutkittavat arvioivat tyytyväisyyttään elämäänsä, yleistä terveydentilaansa sekä työkykyään. He myös kertoivat, kuinka usein olivat käyneet kuluneen kahden vuoden aikana muun muassa terveydenhoitajan tai sairaalalääkärin vastaanotolla. Vastaajat kertoivat, kuinka usein he kokevat olonsa yksinäiseksi tai ovatko he kokeneet itsensä alakuloiseksi tai hermostuneeksi.
Tutkittavilta kysyttiin, mistä lähteistä heidän kotitaloutensa tulot koostuvat, sekä miten he tulevat nykyisillä tuloilla toimeen. Vastaajille esitettiin raha-asioihin liittyviä väittämiä, kuten kuinka usein he ovat huolissaan raha-asioistaan tai kokevat raha-asioiden hoitamiseen liittyvän tarpeetonta byrokratiaa. Tämän jälkeen vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka paljon he luottavat muihin ihmisiin sekä eri tahoihin, kuten eduskuntaan, poliitikkoihin tai sosiaaliturvajärjestelmään. Vastaajat kertoivat, äänestäisivätkö he eduskuntavaaleissa, jos ne pidettäisiin nyt. Lopuksi esitettiin perustuloon liittyviä väittämiä, kuten helpottaisiko perustulo työn vastaanottamiseen liittyvää byrokratiaa tai tekisikö se työn vastaanottamisen taloudellisesti kannattavammaksi.
Taustatietoja aineistossa ovat sukupuoli, ikä, koulutus, ammatti, kotitalouden rakenne, kotitalouden koko, lasten lukumäärä, kotitalouden bruttotulot, henkilökohtaiset bruttotulot, työmarkkinatilanne, työttömyyden alkamisajankohta, suuralue ja tilastollinen kuntaryhmitys.
Asiasanat
henkilökohtainen talous; hyvinvointi; luottamus; perustulo; rahankäyttö; sosiaalietuudet; sosiaaliturva; terveydentila; toimeentulo; toimeentuloturva; työttömyysturva
Tieteenala/Aihealue
- Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
- Sosiaalipolitiikka (CESSDAn aihepiiriluokitus)
- Sosiaaliturvajärjestelmä (CESSDAn aihepiiriluokitus)
Sarja
Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaanJakelija
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Käyttöoikeudet
Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin.
Kerääjät
- Taloustutkimus Oy
Ajallinen kattavuus
2017 – 2018
Aineistonkeruun ajankohta
2018-10-15 – 2018-12-14
Maa
Suomi
Kohdealue
Suomi
Havaintoyksikkötyyppi
Henkilö
Perusjoukko/otos
Suomen perustulokokeilun (2017-2018) koe- ja verrokkiryhmään kuuluneet henkilöt
Tutkimuksen aikaulottuvuus
Poikkileikkausaineisto
Otantamenetelmä
Kokonaisaineisto
Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta
Perustulokokeilun puhelinkyselytutkimuksen otokseen valittiin kaikki 2 000 perustulonsaajaa sekä 5 000 yksinkertaisella satunnaisotannalla poimittua kokeilun verrokkiryhmän jäsentä. Otanta suoritettiin syyskuussa 2018. Otoksesta poistettiin Kelan etuusrekisterin tietojen perusteella turvakieltoasiakkaat ja kokeilun aikana kuolleet henkilöt. Lisäksi poistettiin henkilöt, joille ei Kelan etuusrekisteristä löytynyt puhelinnumerotietoa. Jäljelle jääneille henkilöille lähetettiin kutsu tutkimukseen kirjepostitse. Otosta täydennettiin lokakuussa poimimalla satunnaisotannalla 600 verrokkiryhmän jäsentä. Täydennysotoksesta poistettiin turvakieltoasiakkaat, kuolleet ja puhelinnumerottomat. Jäljelle jääneistä 558 henkilöstä 500:lle satunnaisesti valitulle henkilölle lähetettiin kutsu tutkimukseen kirjepostitse.
Varsinaiset puhelinhaastattelut suoritettiin loka-joulukuussa 2018. Ennen soittokierrosten aloittamista kokonaisotoksesta karsittiin vielä henkilöt, joiden kutsukirje oli palautunut Kelaan tai jotka olivat ilmoittaneet suoraan Kelaan kieltäytyvänsä osallistumasta tutkimukseen. Henkilöitä tavoiteltiin neljällä soittokierroksella. Tavoitelluista 7 049 henkilöstä 23,2 prosenttia vastasi kyselyyn.
Keruumenetelmä
Puhelinhaastattelu: tietokoneavusteinen (CATI)
Keruuväline tai –ohje
Strukturoitu lomake
Vastausprosentti
23,2
Datatiedostojen kieli
Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.
Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.
Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.
Havaintojen ja muuttujien lukumäärä
88 muuttujaa ja 1597 havaintoa.
Datan versio
1.0
Aineiston käytössä huomioitavaa
Tutkija on poistanut aineistosta tunnisteita seuraavasti: ikä (T2), lasten lukumäärä (T8), kotitalouden koko (T7), työttömyyden alkamisajankohta (Q4_V) ja ammatti (T5) on luokiteltu. Bruttotulot (T9 ja T10) on karkeistettu. Maakuntatieto on poistettu ja asuinpaikasta on luotu tieto suuralueesta ja kuntaryhmästä, jotta asuinkuntaa ei voi tunnistaa.
Aineisto ei sisällä "muu, mikä?" -tyyppisiä avovastauksia.
Painokertoimet
Kyselyaineiston tutkimusyksiköille laskettiin painot, joiden avulla pyrittiin korjaamaan vastauskatoa ja parantamaan vastaajajoukon edustavuutta kohdeväestöön verrattuna valittujen taustamuuttujien suhteen. Erityisesti nuoremmat henkilöt ja vieraskieliset ovat aliedustettuina vastaajajoukossa. Painokertoimien laskemisessa käytettiin apuna vastaustodennäköisyysmallia. Henkilön vastaustodennäköisyys estimoitiin logit-mallilla. Malliin valittiin otoskehikon sisältämät rekisteripohjaiset sosioekonomiset ja demografiset taustamuuttujat eli sukupuoli, ikäryhmä, aviopuoliso, vieraskielisyys, kokeilua ennen saatu Kelan työttömyysetuus ja maakunta.
Viittausvaatimus
Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.
Malliviittaus
Kansaneläkelaitos (KELA): Perustulokokeilukysely 2018 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2021-02-11). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3488
Julkaisusta tiedottaminen
Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.
Varaumat
Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.
Käytön ja kuvailun oheismateriaalit
Suomen perustulokokeilun arviointi. 2020. Kangas, O., Jauhiainen, S., Simanainen, M. ja Ylikännö, M. (toim.). Sosiaali- ja terveysministeriö. Raportteja ja muistioita 2020:15. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-9890-2
Julkaisut aineistosta
Benjamin Wurm (2023). Bedigungsloses Grundeinkommen und Care-Arbeit. Master's Thesis in Social Work. Duisburg: Universität Duisburg-Essen.
Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.