Tekijät

• Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut
• Työ- ja elinkeinoministeriö

Asiasanat

ammatillinen kehitys, joustotyö, muutos, palkansaajat, palkkaus, tulevaisuudenodotukset, työaika, työelämä, työhyvinvointi, työkyky, työn kuormittavuus, työolot, työpaikkaväkivalta

Sisällön kuvaus

Työolobarometrit selvittävät suomalaisen työelämän laatua ja työolojen muutosta palkansaajien näkökulmasta. Vuoden 2019 työolobarometri käsitteli mm. työpaikan henkilöstössä ja omassa työnkuvassa tapahtuneita muutoksia, vaikutusmahdollisuuksia, syrjintää, työpaikkakiusaamista, työkykyä sekä työntekijöiden näkemyksiä omasta työtilanteesta ja työelämän kehityksestä. Työolobarometrien sisältö on pysynyt pääosin samanlaisena eri vuosina. Vuonna 2019 kyselyyn lisättiin uusia työn imuun, stressiin ja työn kuormittavuuteen liittyviä kysymyksiä.

Aluksi vastaajalta kysyttiin nykyisen työpaikan henkilöstön määrästä ja siitä, onko työpaikassa kuluneen vuoden aikana uudistettu tehtävien jakoa, työmenetelmiä tai tietojärjestelmiä ja miten ne ovat vaikuttaneet omaan työhön. Seuraavaksi vastaajalle esitettiin väitteitä työilmapiiristä, työkyvyn ylläpitämisestä, avoimuudesta ja tasapuolisuudesta työpaikalla. Myös innovaatiotoimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia taitojensa kehittämiseen ja uuden oppimiseen kartoitettiin. Seuraavaksi tiedusteltiin, ilmeneekö vastaajan työpaikalla eriarvoista kohtelua, syrjintää tai henkistä väkivaltaa eri tahoilta liittyen esimerkiksi etniseen taustaan, työsuhteen laatuun, sukupuoleen tai ikään. Tämän jälkeen kysyttiin kuulumisesta ammattiliittoon ja työttömyyskassaan.

Seuraavaksi kysyttiin palkkauksesta ja työajan joustoista sekä mahdollisuuksista kehittää työpaikan asioita, kuten toimintatapoja ja prosesseja. Lisäksi selvitettiin työntekijän vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi työnjakoon, työtahtiin tai työskentelypaikkaan. Edelleen käsiteltiin etätyötä, työn kuormittavuutta ja näkemyksiä työelämän muutoksista yleensä sekä käsitystä oman työpaikan säilymisen varmuudesta. Kysyttiin myös työhön liittyvistä tuntemuksista kuten stressistä, työn hallinnasta, uupumuksesta, innostuksesta ja uppoutumisesta.

Taustamuuttujina olivat muiden muassa sukupuoli, ikä, ammattiasema, työnantajatyyppi, työn koko- tai osa-aikaisuus, työpaikan toimiala, työaika ja ylityön määrä.