Aineiston nimi

Työolobarometri 2019

Aineistonumero

FSD3493

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3493
https://doi.org/10.60686/t-fsd3493

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut
• Työ- ja elinkeinoministeriö

Sisällön kuvaus

Työolobarometrit selvittävät suomalaisen työelämän laatua ja työolojen muutosta palkansaajien näkökulmasta. Vuoden 2019 työolobarometri käsitteli mm. työpaikan henkilöstössä ja omassa työnkuvassa tapahtuneita muutoksia, vaikutusmahdollisuuksia, syrjintää, työpaikkakiusaamista, työkykyä sekä työntekijöiden näkemyksiä omasta työtilanteesta ja työelämän kehityksestä. Työolobarometrien sisältö on pysynyt pääosin samanlaisena eri vuosina. Vuonna 2019 kyselyyn lisättiin uusia työn imuun, stressiin ja työn kuormittavuuteen liittyviä kysymyksiä.

Aluksi vastaajalta kysyttiin nykyisen työpaikan henkilöstön määrästä ja siitä, onko työpaikassa kuluneen vuoden aikana uudistettu tehtävien jakoa, työmenetelmiä tai tietojärjestelmiä ja miten ne ovat vaikuttaneet omaan työhön. Seuraavaksi vastaajalle esitettiin väitteitä työilmapiiristä, työkyvyn ylläpitämisestä, avoimuudesta ja tasapuolisuudesta työpaikalla. Myös innovaatiotoimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia taitojensa kehittämiseen ja uuden oppimiseen kartoitettiin. Seuraavaksi tiedusteltiin, ilmeneekö vastaajan työpaikalla eriarvoista kohtelua, syrjintää tai henkistä väkivaltaa eri tahoilta liittyen esimerkiksi etniseen taustaan, työsuhteen laatuun, sukupuoleen tai ikään. Tämän jälkeen kysyttiin kuulumisesta ammattiliittoon ja työttömyyskassaan.

Seuraavaksi kysyttiin palkkauksesta ja työajan joustoista sekä mahdollisuuksista kehittää työpaikan asioita, kuten toimintatapoja ja prosesseja. Lisäksi selvitettiin työntekijän vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi työnjakoon, työtahtiin tai työskentelypaikkaan. Edelleen käsiteltiin etätyötä, työn kuormittavuutta ja näkemyksiä työelämän muutoksista yleensä sekä käsitystä oman työpaikan säilymisen varmuudesta. Kysyttiin myös työhön liittyvistä tuntemuksista kuten stressistä, työn hallinnasta, uupumuksesta, innostuksesta ja uppoutumisesta.

Taustamuuttujina olivat muiden muassa sukupuoli, ikä, ammattiasema, työnantajatyyppi, työn koko- tai osa-aikaisuus, työpaikan toimiala, työaika ja ylityön määrä.

Asiasanat

ammatillinen kehitys; joustotyö; muutos; palkansaajat; palkkaus; tulevaisuudenodotukset; työaika; työelämä; työhyvinvointi; työkyky; työn kuormittavuus; työolot; työpaikkaväkivalta

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Tasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työllisyys ja työllistyminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työmarkkinasuhteet ja -järjestöt (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työolot (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työterveys (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Työolobarometrit

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Ajallinen kattavuus

2019

Aineistonkeruun ajankohta

2019-08-05 – 2019-10-02

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Suomenkieliset 18-64-vuotiaat palkansaajat, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntia

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: ositettu otanta

Työolobarometrin haastattelut toteutettiin elokuun työvoimatutkimuksen tiedonkeruun yhteydessä lisätutkimuksena. Otos poimittiin työvoimatutkimuksen otoksesta. Työvoimatutkimuksen otos poimitaan ositetulla satunnaisotannalla Tilastokeskuksen väestötietokannasta. Työvoimatutkimus on paneelitutkimus, jossa samaa henkilöä haastatellaan viisi kertaa. Yhden tutkimuskuukauden otos koostuu viidestä rotaatioryhmästä, jotka ovat tulleet mukaan eri aikoina.

Työolobarometrin otokseen poimittiin toukokuun työvoimatutkimuksen tietojen perusteella sellaisia suomenkielisiä 18-64-vuotiaita työllisiä palkansaajia, joiden säännöllinen työaika oli vähintään kymmenen tuntia viikossa. Otanta toteutettiin rotaatioryhmissä 2-4, joista poimittiin kaikki edellä mainitut ehdot täyttävät palkansaajat. Vuonna 2019 otoskoko oli yhteensä 2 096 henkilöä. Haastatteluun vastasi 1 555 palkansaajaa.

Keruumenetelmä

Puhelinhaastattelu: tietokoneavusteinen (CATI)

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

78,4

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

116 muuttujaa ja 1555 havaintoa.

Datan versio

1.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Tietoarkistoon toimitetussa aineistossa seuraavissa taustamuuttujissa on vain puuttuvia havaintoja: sosioekonomisen asema (sose), työpaikan toimiala (toimi2), jatkuva/määräaikainen työsuhd (tysuhpy) ja nykyisen työsuhteen kesto vuosina (tsuhaika).

Tietoarkistoon toimitettu aineisto ei sisällä kerättyjä rekisteritietoja: koulutusaste ukaste ja ukaste2 eikä aluetietoja kumu, avi ja ely.

Painokertoimet

Aineisto sisältää painomuuttujan tb_paino, joka korjaa aineiston vinoumaa sukupuolen, 10-vuotisikäryhmän, suuralueen, koulutusasteen ja sosioekonomisen ryhmän mukaan niin, että aineisto vastaa työvoimatutkimuksen aineiston perusteella estimoitua kohdeväestöä, eli vähintään 10 tuntia viikossa työskenteleviä palkansaajia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Tilastokeskus & Työ- ja elinkeinoministeriö: Työolobarometri 2019 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2020-12-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3493

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Keyriläinen, Marianne (2020). Työolobarometri 2019. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:53. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-541-6

Julkaisut aineistosta

Keyriläinen, Marianne (2020). Työolobarometri 2019. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:53. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-541-6

Kankkunen, K. 2021. Työssä vaikuttamisen yhteys stressiin [kandidaatintutkielma]. Kasvatustieteiden laitos. Jyväskylän yliopisto.

Keyriläinen, Marianne & Lyly-Yrjänäinen, Maija (2021). Työelämän laadun 15 vuoden trendejä. Mitä kansalliset kyselytutkimukset kertovat? Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työpoliittinen aikakauskirja 64 (2), 24-37. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-860-0

Partanen, J. (2023). Koulutusmahdollisuuksien sekä työsuorituksen ja pätevyyden arvioinnin yhteys työn imun kokemuksiin. [Kandidaatintutkielma, Tampereen yliopisto]. Trepo Tampereen yliopiston avoin julkaisuarkisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303032739

Berg, Laura (2023). Työssä oppimisen yhteys työn imuun: Kiire, liiallinen työmäärä ja sosiaalinen tuki yhteyttä muuntavina tekijöinä. Yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto.

Heinonen, Sirpa (2024). Koettu työn imu, oikeudenmukaisuus ja vaikutusmahdollisuudet työssä. Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos. Sosiaali- ja terveyshallintotieteen pro gradu -tutkielma.