Aineiston nimi

Kansalaispulssi 3/2021

Aineistonumero

FSD3523

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3523
https://doi.org/10.60686/t-fsd3523

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Tilastokeskus
• Valtioneuvoston kanslia

Sisällön kuvaus

Kansalaispulssi selvittää suomalaisten korona-ajan mielipiteitä viranomaisten toiminnasta, tiedonkulusta sekä vastaajan mielialasta ja huolenaiheista.

Vuoden 2021 kolmannen kierroksen kyselyssä kartoitettiin vastaajien luottamusta viranomaisten ja instituutioiden toimintaan sekä toisiin ihmisiin. Tiedusteltiin myös arvioita, kuinka hyvin viranomaiset olivat varautuneet koronan kaltaiseen tautiepidemiaan. Vastaajien mielialaa kartoitettiin kysymällä, kuinka paljon koronaepidemia sekä erilaiset terveyteen ja hyvinvointiin (esimerkiksi oma tai läheisten riski sairastua koronaan, terveydenhuoltojärjestelmän kestokyky, oman tai läheisten alkoholinkäytön hallinta) sekä toimeentuloon ja arkeen (oman tai läheisten toimeentulon riittävyys, riski joutua lomautetuksi tai työttömäksi, lasten koulunkäynti yms.) liittyvät asiat aiheuttavat huolta tällä hetkellä. Kysyttiin myös luottamuksesta tulevaisuuteen ja koetusta stressistä. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan suomalaisten kriisimielialaa tällä hetkellä.

Tiedonsaantiin ja viestintään liittyen tiedusteltiin edelleen, miten tasapuolista, luotettavaa, avointa ja selkeää viranomaisten viestintä on ollut. Korona-ajan toimintaa selvitettiin kysymällä, kuinka hyvin vastaaja on noudattanut viranomaisohjeita ja koronaviruksen leviämistä ehkäiseviä suosituksia. Kysyttiin myös mielipidettä rokottamisesta sekä omasta aikomuksesta ottaa koronarokote. Lopuksi kysyttiin, aikooko vastaaja äänestää kuntavaaleissa ja jos aikoo, äänestääkö ennakkoon vai vaalipäivänä. Lisäksi esitettiin väittämiä kuntavaalien järjestämisestä, aikataulusta ja turvallisuudesta koronatilanteessa.

Taustamuuttujina olivat vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, maakunta, koulutus sekä tietoja kotitalouden rakenteesta ja taloudellisesta tilanteesta.

Asiasanat

COVID-19; koronavirukset; kriisit; luottamus; mieliala; terveys; tiedonkulku; toimeentulo; toimintaohjeet; viestintä; viranomaiset

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Valtiovalta, julkinen hallinto, poliittiset organisaatiot, puolueet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaaliset olot ja indikaattorit (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Kansanterveys (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Kansalaispulssi

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Ajallinen kattavuus

2021

Aineistonkeruun ajankohta

2021-02-24 – 2021-03-01

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

15-74-vuotiaat mannersuomalaiset

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: ositettu otanta

Vuoden 2021 kolmannen tiedonkeruun otos muodostettiin Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen 5.-21.1.2021 vastanneista mannersuomalaisista kohdehenkilöistä, joille oli ajantasainen matkapuhelinnumero. Otoksessa oli yhteensä 2 840 henkilöä. Kyselyn otoksessa mukana olleet ovat ensin vastanneet työvoimatutkimukseen ja sitten suostuneet jatkotutkimukseen. Työvoimatutkimuksen otos poimitaan ositetulla satunnaisotannalla väestön keskusrekisteriin perustuvasta Tilastokeskuksen väestötietokannasta.

Otokseen kuuluville lähetettiin tekstiviestillä kutsu ja henkilökohtainen suoralinkki verkkolomakkeelle. Tekstiviestissä oli myös linkki Tilastokeskuksen tiedonkeruusivulle, jolla vastaajia informoidaan mm. tietosuojaan liittyvistä asioista. Tiedonkeruusivulla on myös linkki tietosuojaselosteeseen. Muistutusviestit lähetettiin vastaamattomille kahden vuorokauden kuluttua sekä viimeisen keruupäivän aamuna. Suurin osa vastauksista saatiin ensimmäisten kolmen vuorokauden kuluessa.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

53,2

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

81 muuttujaa ja 1510 havaintoa.

Datan versio

1.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Miehet vastasivat kyselyyn naisia harvemmin. Maantieteellisesti vähiten vastauksia saatiin Pohjois-Savosta ja ikäryhmittäin 20-29-vuotiailta.

Tietoarkistoon toimitettu aineisto ei sisällä avokysymysten vastauksia.

Painokertoimet

Aineisto sisältää painomuuttujan, joka painottaa aineiston vastaamaan tutkimuksen perusjoukkoa (15-74-vuotiaat mannersuomalaiset). Tilastokeskus käytti painotuksessa väestötietoina joulukuun alun 2020 tietoja (4 052 461 henkilöä). Vastaajille muodostettiin korottava ja vastauskatoa oikaiseva estimointipaino. Korottavuus mahdollistaa sen, että laskettaessa kokonaismääräestimaatteja tulokset ovat tarkastelussa kohdeperusjoukon tasolla. Tällöin painokerroin voidaan tulkita niin, että tutkimukseen osallistunut henkilö edustaa painonsa osoittaman määrän henkilöitä perusjoukossa. Aineiston painotuksen lähtökohtana oli peruspainot, jotka muodostettiin jakamalla perusjoukon koko vastanneiden määrällä, eli peruspainoiksi muodostui kaikille vastanneille 4 052 461/1 510. Painojen kalibroinnissa peruspainoja muunnettiin niin, että painojen avulla kyselyyn vastanneet edustavat perusjoukkoa käytettyjen kalibrointimuuttujien suhteen. Kalibrointimuuttujina olivat sukupuoli, alue, 10-vuotisikäryhmä ja koulutusaste. Kalibrointiin käytettiin SAS-makro-ohjelmaa (Ranskassa kehitetty CALMAR2-makro).

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Tilastokeskus & Valtioneuvoston kanslia: Kansalaispulssi 3/2021 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2021-03-11). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3523

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Muu materiaali

Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta.

Lisätietoja Tilastokeskuksen Kansalaispulssi-sivulla.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Kansalaispulssi 3/2021. Tutkimusseloste 3.3.2021 [verkkodokumentti]. Helsinki: Tilastokeskus.Tietovarannot/Tiedonkeruupalvelut. https://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/htpalvelut/kansalaispulssi/kansalaispulssi_3_2021_tutkimusseloste.pdf [viitattu 28.4.2021]

Julkaisut aineistosta

Kansalaispulssi 3/2021. Tutkimusseloste 3.3.2021 [verkkodokumentti]. Helsinki: Tilastokeskus.Tietovarannot/Tiedonkeruupalvelut. https://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/htpalvelut/kansalaispulssi/kansalaispulssi_3_2021_tutkimusseloste.pdf [viitattu 28.4.2021]

Kansalaispulssi 4.3.2021. Kansalaispulssi: 17. kierros. Verkkokysely 24.2.-1.3.2021. 15-74-vuotiaat mannersuomalaiset. [verkkodokumentti]. Helsinki: Valtioneuvosto. VNK Strategiaosasto. https://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/kansalaispulssi/yhteenvedot [viitattu 1.12.2022].

Niskanen, Ville-Pekka (2023). Instituutioihin kohdistuvan luottamuksen ja koronapandemiaan liittyvien rajoitustoimenpiteiden dynamiikat Suomessa. Hallinnon Tutkimus, 42(2). https://doi.org/10.37450/ht.122204

Saario, Pihla (2023). Sosioekonomiset erot koetussa stressissä - yhteiskunnallisten kriisien ja sosiaalisen luottamuksen merkitys. Sosiaalitieteiden maisterintutkielma. Helsinki: Helsingin yliopiston kirjasto.