Aineiston nimi

Ulkosuomalaisten poliittinen osallistuminen 2019

Aineistonumero

FSD3575

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3575
https://doi.org/10.60686/t-fsd3575

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Peltoniemi, Johanna (Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta)
• Wass, Hanna (Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta)
• Nemcok, Miroslav (Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta)
• Weide, Marjukka (Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta)

Sisällön kuvaus

Aineistossa selvitetään monipuolisesti ulkosuomalaisten poliittiseen osallistumiseen liittyviä asioita. Aineistossa on huomioitu erityisesti Suomen vuoden 2019 eduskuntavaalit ja niissä käyttöön otettu kirjeäänestys. Kysely on kerätty osana Facilitating Electoral Participation from Abroad (FACE) -tutkimushanketta. Tutkimus on jatkoa kyselylle FSD3463 Ulkosuomalaisten kansallinen identiteetti ja poliittinen osallistuminen 2014.

Kyselyssä kartoitettiin laajasti vastaajien äänestyskäyttäytymistä, yhteiskunnallista osallistumista sekä yleistä kiinnostusta politiikkaan. Vastaajia pyydettiin muun muassa arvioimaan erilaisia väittämiä liittyen kirjeäänestykseen, ulkosuomalaisiin sekä heidän asioidensa hoitoon ja poliittisen edustuksen vahvistamiseen Suomessa. Kyselyssä kartoitettiin myös vastaajien tyytyväisyyttä ja luottamusta erilaisiin tahoihin. Aineistossa on kolme laajaa avovastauksia sisältävää muuttujaa (q24, q25 ja q30), joissa on kysytty ehdokkaan valintaan vaikuttavista tekijöistä sekä syistä jättää äänestämättä. Avovastauksia on suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Taustamuuttujina aineistossa ovat muun muassa sukupuoli, syntymävuosi, koulutus, ammattiryhmä, siviilisääty, tietoja ulkomailla asumisesta, tietoja omasta ja perheen kansalaisuudesta, koettu luokkatausta ja sosiaalinen status. Tämän kvantitatiivisen aineiston lisäksi hankkeessa kerättiin Tietoarkistoon arkistoitu kvalitatiivinen aineisto FSD3573 Kokemuksia kirjeäänestämisestä Suomen vuoden 2019 vaaleissa 2020-2021.

Asiasanat

asuminen ulkomailla; eduskuntavaalit; ennakkoäänestys; europarlamenttivaalit; poliittinen osallistuminen; suomalaisuus; tyytyväisyys; ulkosuomalaiset; vaalit; vaikuttaminen; äänestyskäyttäytyminen; äänestäminen; äänioikeus

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Vaalit, ehdokkaat ja kansanäänestykset (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Valtiovalta, julkinen hallinto, poliittiset organisaatiot, puolueet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Maahanmuutto, maastamuutto ja sisäinen muuttoliike (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Peltoniemi, Johanna (Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta)
• Weide, Marjukka (Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta)

Rahoittajat

• Suomen Kulttuurirahasto

Ajallinen kattavuus

2009 – 2019

Aineistonkeruun ajankohta

2019-05-23 – 2019-09-30

Maa

Suomi, Ruotsi, Yhdysvallat, Saksa, Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Australia, Sveitsi, Norja, Espanja, Ranska, Tanska, Alankomaat, Italia, Viro, Belgia, Itävalta, Israel

Kohdealue

Suomi, Ruotsi, Yhdysvallat, Saksa, Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Australia, Sveitsi, Norja, Espanja, Ranska, Tanska, Alankomaat, Italia, Viro, Belgia, Itävalta, Israel, Eurooppa, Aasia, Australia ja Oseania, Afrikka, Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Suomen vuoden 2019 vaaleissa äänioikeutetut ulkosuomalaiset

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyys- ja ei-todennäköisyysotannan yhdistelmä

Aineiston perusjoukko koostuu reilusta 250 000 ulkomailla asuvasta äänioikeutetusta. Väestörekisteristä poimittiin ositetulla satunnaisotannalla 10 000 ulkomailla asuvaa täysi-ikäistä Suomen kansalaista, joille lähetettiin kirjeitse kutsu osallistua tutkimukseen. Otos käsitti Suomen väestörekisterissä äidinkielekseen suomen tai ruotsin ilmoittaneita ulkosuomalaisia 17 suurimmasta diasporasta (maat, joissa on yli 1 000 suomalaista äänioikeutettua), 500 henkilöä jokaisesta maasta. Poikkeuksen tästä muodosti kuitenkin Ruotsi, josta poimittiin 1 500 henkilöä otokseen. Lisäksi otokseen poimittiin satunnaisesti 500 muissa maailman maissa asuvaa äänioikeutettua.

Tutkimusta mainostettiin myös Suomi-Seuran julkaisemassa Suomen Silta -lehdessä ja uutiskirjeessä sekä erilaisissa vapaamuotoisissa ulkosuomalaisten Facebook-ryhmissä. Alle 50 osallistujaa tuli vastaajiksi tätä kautta. Kyselytutkimuksessa oli vastaajia 50 eri maasta.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

229 muuttujaa ja 2100 havaintoa.

Datan versio

1.0

Katso myös

FSD3463 Ulkosuomalaisten kansallinen identiteetti ja poliittinen osallistuminen 2014

FSD3573 Kokemuksia kirjeäänestämisestä Suomen vuoden 2019 vaaleissa 2020-2021

Aineiston käytössä huomioitavaa

Tietoarkistossa on tunnisteellisuussyistä poistettu aineistosta muu, mikä -tyyppiset avovastaukset, tarkka asuinmaa, aikaisemmissa asuinmaissa asutut vuodet, tarkat äidinkielet ja kotikielet, puolison tarkka synnyinmaa sekä alkuperäiset lasten lukumäärää ja kansalaisuutta kuvaavat muuttujat. Lisäksi Tietoarkistossa on top-koodattu lasten lukumäärää ja kansalaisuutta kuvaavat muuttujat (Q65_1 ja Q65_2) sekä bottom-koodattu syntymävuosimuuttuja (Q57). Aikaisemmista asuinmaa-muuttujista on muodostettu uusi muuttuja Q44, jossa on tieto siitä, kuinka monessa muussa ulkomaassa vastaaja on asunut. Avomuuttujista (Q24, Q25 ja Q30) on karkeistettu tai poistettu tiedot maata tarkemmasta asuinpaikasta, kolmansiin henkilöihin viittaavat seikat sekä maininnat ammateista. Tietoarkiston merkinnät on tehty [hakasulkein].

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Peltoniemi, Johanna (Helsingin yliopisto) & Wass, Hanna (Helsingin yliopisto) & Nemcok, Miroslav (Helsingin yliopisto) & Weide, Marjukka (Helsingin yliopisto): Ulkosuomalaisten poliittinen osallistuminen 2019 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2022-09-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3575

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Muu materiaali

Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta.

Facilitating Electoral Participation from Abroad (FACE) -hankkeen nettisivut

Verkkosivuilta löytyy lisätietoa aineistosta sekä julkaisuluettelo.

Julkaisut aineistosta

Wass, H., Peltoniemi, J., Weide, M., & Nemcok, M. (2021). Signed, Sealed and Delivered with Trust: Non-Resident Citizens' Experiences of Newly Adopted Postal Voting. Frontiers in Political Science - Elections and Representation, 3(83).

Peltoniemi, J., Wass, H. & Weide, M. (2020). Kotini on vaalikoppini. Joustavien äänestysmuotojen merkitys yhdenvertaiselle poliittiselle osallistumiselle. Teoksessa Borg, S., Kestilä-Kekkonen, E. & Wass, H. (toim.) Politiikan ilmastonmuutos. Vaalitutkimus 2019. Helsinki: Oikeusministeriö, 334-363.

Himmelroos, S. & Peltoniemi, J. (2021). External Voting Rights from a Citizen Perspective - Comparing Resident and Non-resident Citizens' Attitudes towards External Voting. Scandinavian Political Studies 44(4), pp. 463-48.

Nemcok, M. & Peltoniemi, J. (2021). Distance and Trust: An Examination of the Two Opposing Factors Impacting Adoption of Postal Voting Among Citizens Living Abroad. Political Behavior. doi:10.1007/s11109-021-09709-7.