Aineiston nimi

Varhaiskasvatuskysely 2016

Aineistonumero

FSD3577

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3577

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Hietamäki, Johanna (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
• Lammi-Taskula, Johanna (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
• Alasuutari, Maarit (Jyväskylän yliopisto)
• Hautala, Paula (Jyväskylän yliopisto)
• Kuukka, Anu (Jyväskylän yliopisto)
• Kuusiholma, Julia (Jyväskylän yliopisto)
• Ruutiainen, Ville (Jyväskylän yliopisto)
• Räikkönen, Eija (Jyväskylän yliopisto)
• Eerola, Petteri (Tampereen yliopisto)
• Karila, Kirsti (Tampereen yliopisto)
• Paananen, Maiju (Tampereen yliopisto)
• Repo, Katja (Tampereen yliopisto)

Sisällön kuvaus

Kyselyllä kartoitettiin yksivuotiaiden lasten huoltajilta tietoja muun muassa perheestä, asumisesta, toimeentulosta, vanhempana toimimisesta, lastenhoidon järjestämisestä ja lastenhoidon taloudellisten tukien käytöstä. Aineisto on osa monitieteistä Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyössä toteuttamaa Tasa-arvon kysymykset lasten varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja hoidon tukien järjestelmässä -hanketta (CHILDCARE).

Kyselyn alussa kartoitettiin yksivuotiaan lapsen ja kyselyyn vastanneen aikuisen taustatietoja sekä selvitettiin yksivuotiaan lapsen terveystilannetta ja kehitystä sekä kysyttiin imetyksestä. Tämän jälkeen kysyttiin lasten hoitojärjestelyistä, hoitomuodon valinnasta ja perhevapaista. Seuraavaksi kysyttiin vastaajan työhön, työn ja perheen yhteensovittamiseen ja terveystilanteeseen liittyviä kysymyksiä. Sitten selvitettiin perheen tilannetta ja tukea sekä vastaajan asumista ja toimeentuloa. Lisäksi vastaajilta kysyttiin ajatuksia lastenhoitoon liittyvistä poliittisista päätöksistä sekä varhaiskasvatuksen järjestämistä koskevista asioista.

Vastaajan taustatietoina ovat muun muassa asuinkunta (luokiteltuna), sukupuoli, ikäryhmä, siviilisääty, perheenjäsenet, suhde perheen yksivuotiaaseen lapseen, koulutustaso, elämäntilannetta ja työsuhdetta kuvaavat tiedot, asumismuoto ja perheen tulot. Kyselyn kohteena olevasta lapsesta taustatietoina ovat muun muassa sukupuoli, ikä, asumisen järjestelyt ja huoltajuutta koskeva tieto. Lisäksi vastaajan puolison taustatietoja ovat koulutustaso sekä elämäntilanne.

Aineistossa olevan satunnaistetun id-muuttujan perusteella tämän ja FSD3578 Varhaiskasvatuskysely 2019 -aineiston ajallinen vertailu on mahdollista.

Asiasanat

lapsen kehitys; lapset (ikäryhmät); lapset (perheenjäsenet); lastenhoito; perhe-elämä; perhetutkimus; perhevapaat; päivähoito; työ; vanhemmat; vanhemmuus; varhaiskasvatus

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Lapset (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Perhe-elämä, avioliitto ja sukupolvet (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Childcare

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (D) vain luovuttajan luvalla.

Kerääjät

• Jyväskylän yliopisto
• Tampereen yliopisto
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Rahoittajat

• Suomen Akatemia (293049)

Ajallinen kattavuus

2016

Aineistonkeruun ajankohta

2016 – 2016

Maa

Suomi

Kohdealue

Alajärvi, Hamina, Helsinki, Jyväskylä, Kittilä, Lieksa, Oulu, Salo, Tampere, Ulvila

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Kotitalous

Perhe

Perusjoukko/otos

Kaikki Alajärven, Haminan, Lieksan, Kittilän, Salon ja Ulvilan kuntien sekä Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Tampereen kaupunkien tietyillä postinumeroalueilla asuneet vanhemmat ja huoltajat, joille oli syntynyt lapsi 1.10.2014-30.9.2015 välisenä aikana

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: kohortti/tapahtuma-aineisto

Otantamenetelmä

Ei-todennäköisyysotanta: harkinnanvarainen poiminta

Kutsu osallistua tutkimukseen lähetettiin kaikille Alajärjen, Haminan, Kittilän, Lieksan, Salon ja Ulvilan alueella asuville vanhemmille, joille oli syntynyt lapsi 1.10.2014-30.9.2015. Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Tampereen osalta kysely lähetettiin kyseessä olevana aikana syntyneiden ja tietyillä postinumeroalueilla asuvien lasten vanhemmille. Postinumeroalueet valittiin harkinnanvaraisesti siten, että väestön koulutustaso, työllisyys ja huoltosuhde vaihtelivat alueiden välillä. Tutkimusalueisiin otettiin myös mukaan kunnanosia, joissa tiedettiin asuvan muita alueita enemmän maahanmuuttajaväestöä. Lisäksi huomioitiin alueiden sijainti suhteessa kunnan keskustaan ja niille sijoittuvat varhaiskasvatuspalvelut. Viimeksi mainittujen osalta haluttiin erityisesti varmistaa, että mukana on alueita, joilla on yksityisiä päiväkoteja sekä alueita, joilla näitä ei ole.

Vanhempien kyselykutsut ja verkkolomakkeet käännettiin ruotsin, englannin, somalin ja venäjän kielille. Kullekin vastaajalle kutsu lähetettiin hänen väestörekisteritietojensa mukaisella äidinkielellä tai englanniksi, jos äidinkieli oli muu kuin suomi tai joku edellä mainituista. Kyselyn toinen ja samalla viimeinen muistutuskutsu postitettiin lokakuun alussa viikolla 40. Tässä vaiheessa kaikille vastaajille lähetettiin kyselyn paperiversio suomeksi tai somaliksi. Kaikkien vastaajien oli myös edelleen mahdollista täyttää kysely verkossa joko suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, somaliksi tai venäjäksi.

Aineisto kerättiin lähettämällä kutsu 7649 lapsen kaikille vanhemmille, joita oli yhteensä 14612. Tutkimukseen osallistui 2081 lapselta ainakin yksi vanhempi tai huoltaja. Yhteensä kyselyyn vastasi 2696 huoltajaa.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

18,5

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

1.0

Katso myös

FSD3578 Varhaiskasvatuskysely 2019

Aineiston käytössä huomioitavaa

Osa vastaajista ei ole noudattanut kyselylomakkeessa annettuja ohjeita (filttereitä), vaan vastannut myös kysymyksiin, joihin ei olisi ohjeiden mukaan pitänyt. Tämä tulee ottaa huomioon analyyseissa. Esimerkiksi kysymykseen a4 ovat vastanneet myös yhdessä asuvat vanhemmat.

Tutkija on suunnitellut aineiston anonymisoinnin ja luokitellut seuraavat muuttujat: vastaajan asuinkunta (K2_Luok5), vastaajan suhde 1-vuotiaaseen lapseen (A2_2lk), vastaajan syntymävuosi (A6), vastaajan (A13_SM1, A13_SM2) ja vastaajan kumppanin (A13_SP1, A13_SP2) elämäntilannetta kuvaava tieto, lapsen ikä (lapsen_ika), lapsen syntymäpaino (a15_4lk) ja lapsen terveydentila (a25 allergia). Tietoarkistossa on tutkijan suunnitelmaa noudattaen ja tarkentaen luokiteltu seuraavat muuttujat: syntymävuosi (A6), vastaajan ikä (A6_ika), siviilisääty (A7_3lk), lapsen hoitojärjestelyt (a32), perhevapaisiin liittyvät muuttujat (kysymys 43), perheen elämäntilanteisiin liittyvät muuttujat (kysymys 79), asunnon pinta-ala (a87) ja tieto synnyinmaasta (a99). Lisäksi tunnisteellisuussyistä on myös poistettu kaikki avovastaukset (pois lukien a55 toivotut hoitoajat) ja seuraavat muuttujat: lasten lukumäärää kuvaavia muuttujia (kysymys 9), lapsen terveydentilaan liittyvät muuttujat (kysymys 25), adoptioon ja sijoituslapsiin liittyvät tiedot (kysymykset 2, 9 ja 79) ja uskontokuntaa koskeva tieto (kysymys 96).

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Hietamäki, Johanna (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) & Lammi-Taskula, Johanna (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) & Alasuutari, Maarit (Jyväskylän yliopisto) & Hautala, Paula (Jyväskylän yliopisto) & Kuukka, Anu (Jyväskylän yliopisto) & Kuusiholma, Julia (Jyväskylän yliopisto) & Ruutiainen, Ville (Jyväskylän yliopisto) & Räikkönen, Eija (Jyväskylän yliopisto) & Eerola, Petteri (Tampereen yliopisto) & Karila, Kirsti (Tampereen yliopisto) & Paananen, Maiju (Tampereen yliopisto) & Repo, Katja (Tampereen yliopisto): Varhaiskasvatuskysely 2016 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2022-09-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3577

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut aineistosta

Eerola, P., Lammi-Taskula, J., O'Brien M., Hietamäki, J. & Räikkönen, E. (2019) Fathers' leave take-up in Finland: Motivations and barriers in a complex nordic leave scheme. SAGE Open 9 (4), DOI: 10.1177/2158244019885389

Hietamäki, J., Kuusiholma, J., Räikkönen, E., Alasuutari, M., Lammi-Taskula, J., Repo, K., Karila, K., Hautala, P., Kuukka, A., Paananen, M., Ruutiainen, V. & Eerola, P. (2017) Varhaiskasvatus- ja lastenhoitoratkaisut yksivuotiaiden lasten perheissä : CHILDCARE-kyselytutkimuksen 2016 perustulokset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 24/2017. Helsinki.

Hietamäki, J. , Repo, K. & Lammi-Taskula, J. (2018) Työsuhteen omaavat äidit lasten kotihoidon tuella - kotihoidon perustelut. Yhteiskuntapolitiikka 4/2018, 412-421.

Lammi-Taskula, J. & Hietamäki, J. (2017) Yksivuotiaiden vanhemmat tyytyväisiä varhaiskasvatukseen. Osa tarvitsisi enemmän tukea ja huomiota. Kvartti 3/2017

Lammi-Taskula, J. & Siippainen, A. (2018) Vanhempien vuorotyö, lasten hyvinvointi ja yhteistyö vanhempien kanssa varhaiskasvatuksessa. Yhteiskuntapolitiikka 4/2018, 422-426.

Paananen, M., Räikkönen, E. & Karila, K. (2018) Yksivuotiaiden lasten huoltajien subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamiseen liittyvät asenteet ja niitä selittävät tekijät. Yhteiskuntapolitiikka 4/ 2018, 360-373.

Repo, K., Alasuutari, M., Karila, K. & Lammi-Taskula, J. (toim.) (2020) The Policies of Childcare and Early Childhood Education. Does Equal Access Matter? Cheltenham: Edward Elgar Publishing.

Saranko, L., Räikkönen, E., Makkonen, M. & Alasuutari, M. (2021) Äitien palvelutyytyväisyyden rakentuminen ja yhteistyökokemukset varhaiskasvatuksessa. Journal of Early Childhood Education Research, 10 (2), 1-27.

Alanko, M. (2018) Pienen lapsen temperamentin, päivähoitomuodon ja -viihtyvyyden välinen yhteys äidin arvioimana. Varhaiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto.

Anttila, H. (2018) Työssäkäyvän isän suhde lapseensa ja tyytyväisyys omaan vanhemmuuteensa. Varhaiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto.

Blomqvist, M. (2018). Hirvittääkö ketään muuta? : äitien kriittinen suhtautuminen varhaiskasvatuspalveluiden laatuun. Varhaiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto.

Ekoluoma, H. (2018) Isän varhaiskasvatuspolitiikka-asenteet ja arviot lapsen viihtymisestä varhaiskasvatuksessa sekä yhteistyöstä henkilökunnan kanssa. Varhaiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto.

Erkkilä, K. (2020). Hyvin toimeentulevien, varhaiskasvatuspalveluita käyttävien perheiden lapsenhoidon ratkaisut ja niihin kytkeytyvät tekijät. Varhaiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto.

Heiskanen. T. (2020). Työskentelevän isän psyykkisen kuormittuneisuuden ja lapsen temperamentin yhteys heidän yhteiseen aikaansa. Varhaiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto.

Koponen, Saara (2019) Maahanmuuttajaperheiden lastenhoidon ratkaisut lapsen ollessa 1-vuotias. Erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto.

Makkonen, M. & Saranko, L. (2018) Yksivuotiaiden lasten äitien varhaiskasvatuspalvelutyytyväisyyden rakentuminen. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto.

Malinen, H. (2021). Äitien asenteet varhaiskasvatuksen uudistuksia kohtaan. Tarkastelussa viisivuotiaiden maksuton varhaiskasvatus ja esiopetuksen alkaminen viisivuotiaana. Varhaiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto.

Otronen, K. (2018) Imeväisten ravitsemus ja imetykseen yhteydessä olevia tekijöitä. Kyselytutkimus kymmenessä kunnassa. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto.

Peltola, J. (2018) Kotihoidon tuen kuntalisän yhteys lapselle valittuun hoitomuotoon ja äitien taustatekijöihin. Erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto.

Ronkainen, Marjo (2019) Perheen hyvinvoinnin ja ylisukupolvisuuden yhteys neuvolan arvioon nelivuotiaan lapsen tuen ja hoidon tarpeesta. Erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto.

Saarela, Anni (2019) Vanhemman taustatekijät yksivuotiaan lapsen hoitoratkaisun ja varhaiskasvatukseen liittyvän tyytyväisyyden selittäjinä. Varhaiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto.

Valtavirta, E. (2017) Työn ja perheen ristiriidan yhteys yksivuotiaiden lasten isien psyykkiseen kuormittuneisuuteen. Sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto.