Tekijät

• Saurio, Kaisa (Helsingin yliopisto)
• Hankonen, Nelli (Helsingin yliopisto)
• Heino, Matti (Helsingin yliopisto)
• Pietilä, Meri (Helsingin yliopisto)
• Gjalt-Jorn, Peters (Open University of the Netherlands)
• Turunen, Piia (Helsingin yliopisto)

Asiasanat

COVID-19, epidemiat, kansanterveys, kasvosuojaimet, käyttäytyminen, pandemiat, terveys, terveysturvallisuus, turvallisuus, virustaudit

Sisällön kuvaus

Aineisto käsittelee suomalaisten suojautumiskäyttäytymistä COVID-19 pandemian aikana. Aineistossa ollaan kiinnostuneita niin arjessa toteutettavista suojaustoimenpiteistä, kuin myös suojaustoimenpiteisiin liittyvistä asenteista.

Aluksi kysyttiin kontaktien välttämisestä. Tiedusteltiin, kuinka paljon vastaajat olivat olleet viimeisen 7 päivän aikana kontaktissa talouteensa kuuluvien sekä talouden ulkopuolisten ihmisten kanssa. Sen jälkeen kysymykset koskivat kasvomaskin käyttämistä vapaa-ajalla. Kartoitettiin, kuinka usein maskeja käytettiin, millaisissa tilanteissa maskeja käytettiin ja millaisia maskeja suosittiin. Lisäksi tiedusteltiin, kuinka automaattiseksi maskien käyttö esimerkiksi kaupassa tai julkisissa kulkuvälineissä oli tullut.

Seuraavat kysymykset liittyivät kasvomaskin käytön seurauksiin. Kysyttiin, kokivatko vastaajat maskin käytön vaikuttavan alttiuteen sairastua koronavirukseen tai vähentävän yhteisöllisyyden tunnetta. Kysyttiin myös, oliko maskin käytöllä vaikutuksia hapensaantiin, ja tuntuiko maskin käyttö epämukavalta tai ahdistavalta, vai lisäsikö se vastuullisuuden tai turvallisuuden tunnetta. Lisäksi kysyttiin, oliko jokin estänyt tai haitannut merkittävästi maskin käyttöä.

Seuraavaksi kysyttiin koronavirustartunnan saamisesta. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka todennäköisenä he pitivät koronavirustartunnan saamista vapaa-ajalla seuraavan kuukauden aikana ja kuinka paljon he kokivat voivansa vaikuttaa omilla toimillaan koronaviruksen leviämiseen. Suojaustoimien merkitykseen liittyen kysyttiin, miksi suojaustoimia noudatettiin, koettiinko toimiminen viruksen leviämistä vastaan omien arvojen mukaiseksi tai yhteenkuuluvuuden tunnetta lisääväksi. Lopuksi kysyttiin koronarokotteen ottamisesta, koronatestien tekemisestä, riskiryhmään kuulumisesta ja tarpeellisuudesta suojata itseään ja muita koronaviruksen leviämiseltä ennen rokotusannoksia ja niiden jälkeen.

Taustamuuttujina aineistossa ovat sukupuoli, ikä, asuinmaakunta, suuralue, asuinpaikkakunta, koulutus, ammatti/asema, talouden elinvaihe, talouden yhteenlasketut bruttotulot ja asunnon tyyppi.