Aineiston nimi

Hyvinvointityö ja työyhteisöjen hyvinvointi keskisuomalaisissa kouluissa 2020

Aineistonumero

FSD3611

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3611
https://doi.org/10.60686/t-fsd3611

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Sainio, Miia (Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta)
• Hämeenaho, Pilvi (Jyväskylän yliopisto. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta)

Muut tekijät

• Poikkeus, Anna-Maija (Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta)
• Aro, Tuija (Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta)
• Torppa, Minna (Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta)

Sisällön kuvaus

Kysely kartoittaa koettua hyvinvointia, hyvinvointityötä, työyhteisön ilmapiiriä ja toimintakulttuuria keskisuomalaisissa peruskouluissa. Aineisto kuuluu Yhteistyöllä hyvinvointia kouluyhteisöön -hankkeeseen, joka on osa Keski-Suomen hyvinvointiosaajien (KeHO) verkoston toimintaa. Aineisto sisältää myös avovastauksia.

Aluksi selvitettiin tyytyväisyyttä oppilaiden hyvinvoinnin ja koulun hyvinvointityön edistämiseen. Vastaajat arvioivat myös koulun hyvinvointityön esteitä, erilaisia kouluun, oppilaisiin ja henkilökuntaan liittyviä huolenaiheita ja omaa ammatillisen tuen tarvetta. Edelleen he luettelivat koulun eri yhteistyötahoja sekä koulussa hyödynnettyjä hyvinvointityön kyselyitä (esim. kouluterveyskysely ja MOVE), toimintamalleja (esim. kiusaamiseen puuttumiseen ja yksinäisyyden vähentämiseen) ja ohjelmia (esim. KiVa Koulu ja Liikkuva Koulu).

Koulun toimintakulttuuria ja työyhteisön vuorovaikutusta kartoitettiin useilla kysymyksillä. Tiedusteltiin myös työssä jaksamisesta, psykologisista perustarpeista, työyhteisön vuorovaikutussuhteista ja palvelevasta johtajuudesta. Aineistossa on käytetty esimerkiksi mittareita BBI-9 (Bergen Burnout Inventory) ja UWES-3 (Ultra-Short Measure for Work Engagement). Katso lisätietoa kyselylomakkeen rakentamisesta kohdassa Käytön ja kuvailun oheismateriaalit.

Aineiston taustamuuttujia ovat vastaajan sukupuoli, koulutus, työrooli, työkokemus, työsuhteen tyyppi, opetettava luokka-aste ja oppilashuoltoryhmään kuuluminen sekä koulutyyppi ja koulun koko.

Asiasanat

esihenkilötyö; henkilöstö; hyvinvointi; koulut; opettajat; oppilaat; toimintakulttuuri; toimintamallit; työhyvinvointi; työolot; työyhteisöt; vuorovaikutus

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Esi- ja peruskoulu (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työolot (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaaliset olot ja indikaattorit (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Sainio, Miia (Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta)
• Hämeenaho, Pilvi (Jyväskylän yliopisto. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta)

Ajallinen kattavuus

2020

Aineistonkeruun ajankohta

2020-01-13 – 2020-02-14

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi, Keski-Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Organisaatio

Perusjoukko/otos

Keski-Suomen peruskoulujen henkilökunta

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: kohortti/tapahtuma-aineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyys- ja ei-todennäköisyysotannan yhdistelmä

Kaikki Keski-Suomen kunnat ja niiden koulut kutsuttiin mukaan tutkimukseen. Ensin tutkijat ottivat yhteyttä kuntien sivistystoimiin, jotka arvioivat kunnan koulujen mahdollisuden osallistua tutkimukseen. Jos päätös oli myönteinen tai koulujen itse päätettävissä, tutkijat ottivat yhteyttä kunnan koulujen johtajiin tai rehtoreihin, jotka tekivät päätöksen kyselyn levittämisestä koulun henkilökunnalle. Vastauksia saatiin 13 kunnasta ja 48 koulusta.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

225 muuttujaa ja 437 havaintoa.

Datan versio

1.0

Katso myös

FSD3612 Hyvinvointityö ja työyhteisöjen hyvinvointi keskisuomalaisissa kouluissa etäkouluaikana 2020

Aineiston käytössä huomioitavaa

Tutkijaryhmä ja Tietoarkisto ovat muokanneet aineistoa tunnisteellisuussyistä. Tutkijaryhmä on poistanut yksityiskohtaiset taustamuuttujat tai avovastausmuuttujat (kunta, koulunumero, aineenopettajan oppiaine, tiimikuvaukset, harvinaiset koulussa käytössä olevat ohjelmat/toimintamallit/kyselyt/yhteistyötahot, tuen/lisäkoulutuksen tarve, palaute) ja uudelleenluokitellut muuttujat koulutyyppi, sukupuoli, koulutus, rooli ja oppilasmäärä. Tutkijaryhmä on myös anonymisoinut aineistoon jätetyt avovastausmuuttujat. Tietoarkisto luokitteli uudelleen opetusryhmän kokoa, erityisen tuen tarpeen oppilaita, resurssiopetusta ja oppimisympäristöä tarkastelevat muuttujat.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Sainio, Miia (Jyväskylän yliopisto) & Hämeenaho, Pilvi (Jyväskylän yliopisto): Hyvinvointityö ja työyhteisöjen hyvinvointi keskisuomalaisissa kouluissa 2020 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2023-02-16). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3611

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Sainio, Miia & Hämeenaho, Pilvi. (2020). Koulun hyvinvointityön ja työyhteisön hyvinvoinnin raportti 2020: Keski-Suomi. [verkkodokumentti]. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. https://www.jyu.fi/edupsy/fi/tutkimus/hankkeet-projects/yhteistyolla-hyvinvointia-kouluyhteisoon/tietoa_tuloksista/keski-suomen-hyvinvointityon-raportti-2020.pdf [viitattu 10.1.2022]

Tutkijaryhmä on käyttänyt hv- ja tk-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Vangrieken, K., Dochy, F., Raes, E., & Kyndt, E. (2015). Teacher collaboration: A systematic review. Educational Research Review, 15, 17-40.

Tutkijaryhmä on käyttänyt hv- ja tk-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Reeves, P. M., Pun, W. H., & Chung, K. S. (2017). Influence of teacher collaboration on job satisfaction and student achievement. Teaching and Teacher Education, 67, 227-236.

Tutkijaryhmä on käyttänyt hv- ja tk-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Little, J. W. (1990). The Persistence of Privacy: Autonomy and Initiative in Teachers? Professional Relations. Teach Coll Rec, 91.

Tutkijaryhmä on käyttänyt resp-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Carmeli, A., Dutton, J. E., & Hardin, A. E. (2015). Respect as an engine for new ideas: Linking respectful engagement, relational information processing and creativity among employees and teams. Human Relations, 68(6), 1021-1047.

Tutkijaryhmä on käyttänyt bbi-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Salmela-Aro, K., Rantanen, J., Hyvönen, K., Tilleman, K., & Feldt, T. (2011). Bergen Burnout Inventory: Reliability and validity among Finnish and Estonian managers. International Archives of Occupational and Environmental Health, 84(6), 635-645.

Tutkijaryhmä on käyttänyt bbi-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Feldt, T., Rantanen, J., Hyvönen, K., Mäkikangas, A., Huhtala, M., Pihlajasaari, P., & Kinnunen, U. (2014). The 9-item Bergen Burnout Inventory: Factorial Validity Across Organizations and Measurements of Longitudinal Data. Industrial Health, 52, 102-112.

Tutkijaryhmä on käyttänyt into-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Schaufeli, W., Shimazu, A., Hakanen, J., Salanova, M., & De Witte, H. (2017). An Ultra-Short Measure for Work Engagement: The UWES-3 Validation Across Five Countries. European Journal of Psychological Assessment, 1-15.

Tutkijaryhmä on käyttänyt tarve-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Karkkola, P., Kuittinen, M., & Van den Broeck, A. (2019). Psykologisten perustarpeiden työssä täyttymisen suomenkielinen kysely [Finnish Work-related Basic Need Satisfaction questionnaire]. Psykologia, 54(2), 91-105.

Tutkijaryhmä on käyttänyt tarve-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Broeck, A., Vansteenkiste, M., Witte, H., Soenens, B., & Lens, W. (2010). Capturing autonomy, competence, and relatedness at work: Construction and initial validation of the Work-related Basic Need Satisfaction scale. Journal of Occupational & Organizational Psychology, 83(4), 981-1002.

Tutkijaryhmä on käyttänyt tarve-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Martela, F., Ryan, R. M., & Steger, M. F. (2018). Meaningfulness as satisfaction of autonomy, competence, relatedness, and beneficence: Comparing the four satisfactions and positive affect as predictors of meaning in life. Journal of Happiness Studies, 19(5), 1261-1282.

Tutkijaryhmä on käyttänyt tarve-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Klassen, R. M., Yerdelen, S., & Durksen, T. L. (2013). Measuring Teacher Engagement: Development of the Engaged Teachers Scale (ETS). Frontline Learning Research, 1(2), 33-52.

Tutkijaryhmä on käyttänyt esimies-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Van Dierendonck, D., Sousa, M., Gunnarsdóttir, S., Bobbio, A., Hakanen, J., Pircher Verdorfer, A., Cihan Duyan, Emin & Rodriguez-Carvajal, R. (2017). The Cross-Cultural Invariance of the Servant Leadership Survey: A Comparative Study across Eight Countries. Administrative Sciences, 7(2), 8.

Tutkijaryhmä on käyttänyt esimies-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: van Dierendonck, D., & Nuijten, I. (2011). The Servant Leadership Survey: Development and Validation of a Multidimensional Measure. Journal of Business and Psychology, 26(3), 249-267.

Julkaisut aineistosta

Littunen, Erika & Lokkila, Kirsi-Mari (2021). Kunnioittava vuorovaikutus koulujen työyhteisöissä ja sen yhteys hyvinvointityöhön sitoutumiseen [Pro gradu]. Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202109224941

Sainio, Miia & Hämeenaho, Pilvi. (2020). Yhteistyöllä hyvinvointia kouluyhteisöön: Tutkimushankkeessa edistetään koulujen hyvinvointityötä Keski-Suomessa. KEHO-blog 28.5.2020. https://kehofinland.fi/fi/yhteistyolla-hyvinvointia-kouluyhteisoon [viitattu 10.1.2022]

Sainio, Miia & Nurminen, Tiia & Hämeenaho, Pilvi & Torppa, Minna & Poikkeus, Anna-Maija & Aro, Tuija (2020). Koulujen henkilökunnan kokemukset oppilaiden hyvinvoinnista COVID-19 etäkouluaikana: "Osa puhkesi kukkaan. Muutamat pitivät rimaa alhaalla." Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti: NMI-bulletin, 30(3), 12-32. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202101201164

Sainio, Miia & Hämeenaho, Pilvi. (2020). Koulun hyvinvointityön ja työyhteisön hyvinvoinnin raportti 2020: Keski-Suomi. [verkkodokumentti]. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. https://www.jyu.fi/edupsy/fi/tutkimus/hankkeet-projects/yhteistyolla-hyvinvointia-kouluyhteisoon/tietoa_tuloksista/keski-suomen-hyvinvointityon-raportti-2020.pdf [viitattu 10.1.2022]

Merjonen, P., Sainio, M., Torppa, M., Hämeenaho, P., Poikkeus, A.-M., & Aro, T. (2022). Millainen johtaminen tuki peruskoulujen henkilöstön työhyvinvointia covid-19-pandemiasta johtuneen etäkoulun aikana?. Kasvatus, 53(5), 513-529. https://doi.org/10.33348/kvt.125526

Sainio, M., Hämeenaho, P., Rönkkö, M., Nurminen, T., Torppa, M., Poikkeus, A.-M., & Aro, T. (2022). Interpersonal work resources and school personnel well-being before and after lockdown during the first phase of the COVID-19 pandemic in Finland. Teaching and Teacher Education: Leadership and Professional Development. https://doi.org/10.1016/j.tatelp.2022.100013

Haatainen, Jenny & Kohvakka, Kaisa (2022). "Toivoisin nykyaikaista pomoa!": johtajuus kouluyhteisön hyvinvointia rakentamassa. Jyväskylän yliopisto. Pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202205302962

Haatainen, Jenny & Jääskeläinen, Nelli (2021). Myötätunnon, sukupuolen ja työkokemuksen yhteys opettajien työuupumukseen [Kandidaatin tutkielma]. Jyväskylän yliopisto.

Kavén, Outi (2022). Opettajien käsityksiä yhteisöllisestä hyvinvointityöstä. Jyväskylän yliopisto. Pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202205242880

Kauppinen, Mona & Kuusinen, Oona (2022). Kiusaamisen ennaltaehkäisy ja kiusaamiseen puuttuminen kouluissa henkilökunnan kokemana. Jyväskylän yliopisto. Pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202205172734

Mattila, Julia & Räsänen, Nea-Maria (2021). Palvelevalla johtajuudella työhyvinvointia kouluyhteisöön. Jyväskylän yliopisto. Pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202201311328

Sertti, Henri (2022). Psykologiset perustarpeet koulujen työyhteisöissä sekä niiden yhteys hyvinvointityöhön. Jyväskylän yliopisto. Pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202205272945

Frauenknecht, Alice & Lappeteläinen, Tatu (2022). Kunnioittavan vuorovaikutuksen ja moniammatillisen yhteistyön yhteys työuupumukseen ja työn imuun kouluympäristössä. Jyväskylän yliopisto. Pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202206063123

Hämeenaho, P., & Sainio, M. (2023). Koulujen hyvinvointityö tieteidenvälisenä tutkimuskohteena. Teoksessa Hyvinvointi koettuna, kuvattuna ja tulkittuna. A. Tammela, P. Hämeenaho, J. Eronen, & J. Eilola (Toim.), JYU Studies (ss. 50-67). Jyväskylän yliopisto.