Aineiston nimi

Työolobarometri 2020

Aineistonumero

FSD3645

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3645

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut
• Työ- ja elinkeinoministeriö

Sisällön kuvaus

Työolobarometrit selvittävät suomalaisen työelämän laatua ja työolojen muutosta palkansaajien näkökulmasta. Työolobarometrien sisältö on pysynyt pääosin samanlaisena eri vuosina. Vuonna 2020 kyselyyn lisättiin koronaviruspandemiaan liittyviä kysymyksiä.

Aluksi vastaajalta kysyttiin nykyisen työpaikan henkilöstön määrästä ja siitä, onko työpaikassa kuluneen vuoden aikana uudistettu tehtävien jakoa, työmenetelmiä tai tietojärjestelmiä ja miten ne ovat vaikuttaneet omaan työhön. Seuraavaksi vastaajalle esitettiin väitteitä työilmapiiristä, työkyvyn ylläpitämisestä, avoimuudesta ja tasapuolisuudesta työpaikalla. Myös innovaatiotoimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia taitojensa kehittämiseen ja uuden oppimiseen kartoitettiin. Seuraavaksi tiedusteltiin, ilmeneekö vastaajan työpaikalla eriarvoista kohtelua, syrjintää tai henkistä väkivaltaa eri tahoilta liittyen esimerkiksi etniseen taustaan, työsuhteen laatuun, sukupuoleen tai ikään. Tämän jälkeen kysyttiin kuulumisesta ammattiliittoon ja työttömyyskassaan.

Seuraavaksi kysyttiin palkkauksesta ja työajan joustoista sekä mahdollisuuksista kehittää työpaikan asioita, kuten toimintatapoja ja prosesseja. Lisäksi selvitettiin työntekijän vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi työnjakoon, työtahtiin tai työskentelypaikkaan. Edelleen käsiteltiin etätyötä, työn kuormittavuutta ja näkemyksiä työelämän muutoksista yleensä sekä käsitystä oman työpaikan säilymisen varmuudesta. Kysyttiin myös työhön liittyvistä tuntemuksista kuten stressistä.

Koronaan liittyen kysyttiin, alkoiko vastaaja tehdä etätyötä koronatilanteen takia, onko hän tehnyt etätyötä aiempaa useammin ja kuinka tyytyväinen hän on etätyön sujumiseen koronan aikana. Tiedusteltiin myös, onko vastaaja joutunut koronatilanteen takia lomautetuksi tai osa-aikaiseksi.

Taustamuuttujina olivat muiden muassa sukupuoli, ikä, ammattiasema, työnantajatyyppi, työn koko- tai osa-aikaisuus, työpaikan toimiala, työaika ja ylityön määrä.

Asiasanat

COVID-19; ammatillinen kehitys; etätyö; joustotyö; muutos; palkansaajat; palkkaus; tulevaisuudenodotukset; työaika; työelämä; työhyvinvointi; työkyky; työn kuormittavuus; työolot; työpaikkaväkivalta

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Tasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työllisyys ja työllistyminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työmarkkinasuhteet ja -järjestöt (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työolot (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työterveys (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Työolobarometrit

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Ajallinen kattavuus

2020

Aineistonkeruun ajankohta

2020-08-10 – 2020-09-28

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Suomenkieliset 18-64-vuotiaat palkansaajat, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntia (poislukien )

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: ositettu otanta

Työolobarometrin haastattelut toteutettiin Tilastokeskuksen elo-syyskuun työvoimatutkimuksen tiedonkeruun yhteydessä. Otos poimittiin työvoimatutkimuksen otoksesta. Työvoimatutkimuksen otos poimitaan ositetulla satunnaisotannalla Tilastokeskuksen väestötietokannasta. Työvoimatutkimus on paneelitutkimus, jossa samaa henkilöä haastatellaan viisi kertaa puolentoista vuoden aikana.

Työolobarometrin otokseen poimittiin toukokuun 2020 työvoimatutkimuksen tietojen perusteella sellaisia suomenkielisiä 18-64-vuotiaita työllisiä palkansaajia, joiden säännöllinen työaika oli vähintään kymmenen tuntia viikossa. Vuonna 2020 otoskoko oli yhteensä 2 164 henkilöä. Haastatteluun vastasi 1 647 palkansaajaa.

Keruumenetelmä

Puhelinhaastattelu: tietokoneavusteinen (CATI)

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

80,4

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

117 muuttujaa ja 1647 havaintoa.

Datan versio

1.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Tietoarkistoon toimitettu aineisto ei sisällä kerättyjä rekisteritietoja: koulutusaste ukaste ja ukaste2 eikä aluetietoja kumu, avi ja ely.

Painokertoimet

Aineisto sisältää painomuuttujan tb_paino, joka korjaa aineiston vinoumaa sukupuolen, 10-vuotisikäryhmän, suuralueen, koulutusasteen ja sosioekonomisen ryhmän mukaan niin, että aineisto vastaa työvoimatutkimuksen aineiston perusteella estimoitua kohdeväestöä, eli vähintään 10 tuntia viikossa työskenteleviä palkansaajia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Tilastokeskus & Työ- ja elinkeinoministeriö: Työolobarometri 2020 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2022-04-19). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3645

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Keyriläinen, Marianne (2021). Työolobarometri 2020. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:36. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-804-2

Julkaisut aineistosta

Keyriläinen, Marianne (2021). Työolobarometri 2020. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:36. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-804-2

Lundén, Johanna (2023). Palkkauksen koetun kannustavuuden ja työssä koetun kiireen yhteys työuupumuksen oireisiin. Yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto. hdl:10024/147540

Vaaheranta, Kreetta (2023). Työtä koskevien vaikutusmahdollisuuksien yhteys työpahoinvointiin. Tampere: Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Kandidaatintutkielma. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305024986

Holzberg, Sabrina (2023) Der Einfluss von Arbeitsqualität auf die Beschäftigungsdauer - Eine Analyse am Beispiel von Finnland. Universität Wien.

Rikkola, Elli (2023) Työn kuormittavuus ja vaikutusmahdollisuudet: Miten ne liittyvät jatkuvaan työssä oppimiseen : Vuoden 2020 Työolobarometrin aineistossa. Pro Gradu -tutkielma. Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta, Tampereen yliopisto.