Tekijät

• International Social Survey Programme (ISSP)
• Melin, Harri (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta)
• Borg, Sami (Tampereen yliopisto. Johtamisen ja talouden tiedekunta)

Asiasanat

COVID-19, Internet, hoito, hyvinvointi, luontaishoito, lääkärit, rokotteet, terveydenhoito, terveydenhuolto, terveydentila, terveys, terveyskäyttäytyminen

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa käsiteltiin terveyteen ja yleiseen suomalaiseen terveydenhuoltoon liittyviä kysymyksiä. Lisäksi kysymykset käsittelivät epidemioiden hoitoa sekä yhteiskunnalliseen keskusteluun liittyviä aiheita.

Terveyttä ja terveydenhuoltoa koskien vastaajille esitettiin väittämiä terveydenhoitojärjestelmästä, terveyspalveluista, terveysongelmista, vaihtoehtohoidoista ja lääkäreistä. Vastaajilta tiedusteltiin myös koetusta onnellisuudesta sekä luottamuksesta terveydenhuoltojärjestelmään. Kysyttiin myös onko oikeudenmukaista, että suurituloiset voivat ostaa paremman terveydenhoidon kuin pienituloiset. Tiedusteltiin halukkuudesta maksaa korkeampia veroja kaikkien suomalaisten terveydenhoidon parantamiseksi sekä pyydettiin mielipidettä joidenkin terveydenhoitoon liittyvien asioiden rahoittamisesta julkisin varoin.

Vastaajilta kysyttiin myös, ovatko he käyttäneet internetiä terveyteen ja hyvinvointin liittyvään tiedonhakuun. Kysyttiin myös vastaajien kokemia terveysongelmia viimeisten neljän viikon ajalta sekä kuinka usein vastaaja on käynyt lääkärin tai vaihtoehtohoitoa tarjoavan henkilön vastaanotolla viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Lisäksi samalta aikajaksolta haluttiin tietää, onko vastaaja jäänyt ilman tarvitsemaansa hoitoa ja kuinka todennäköisesti vastaaja saisi vakavaan sairauteen parasta mahdollista hoitoa haluamaltaan lääkäriltä.

Kysyttiin myös tyytyväisyydestä Suomen terveydenhoitojärjestelmään yleensä sekä viimeksi saatuun hoitoon lääkärissä tai vaihtoehtohoidossa. Vastaajilta kysyttiin lisäksi tupakoinnista, liikunnasta, alkoholin nauttimisesta sekä hedelmien ja kasvisten syönnistä. Vastaajilta pyydettiin myös arviota omasta terveydentilasta ja kysyttiin, onko vastaajalla jokin pitkäaikaissairaus. Lopuksi tiedusteltiin vastaajan mielipidettä siihen, miten koronapandemiaa on hoidettu Suomessa, ja miten pandemia on vaikuttanut vastaajan ja hänen kotitaloutensa työllisyyteen ja taloudelliseen tilanteeseen.

Taustamuuttujia olivat muun muassa sukupuoli, ikä, siviilisääty, koulutustaso ja koulutuksen pituus, nykyinen työmarkkina-asema, puolison nykyinen työmarkkina-asema, vastaajan ja puolison ammatti sekä perheen ja vastaajan tulot.