FSD3727 Työolobarometri 2021

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

englanninkielinen

Aineistoon liittyvät tiedostot

Kyselylomake (PDF-tiedosto, suomenkielinen)

Aineiston nimi

Työolobarometri 2021

Aineistonumero

FSD3727

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3727
https://doi.org/10.60686/t-fsd3727

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut
Työ- ja elinkeinoministeriö

Sisällön kuvaus

Työolobarometrit selvittävät suomalaisen työelämän laatua ja työolojen muutosta palkansaajien näkökulmasta. Työolobarometrien sisältö on pysynyt pääosin samanlaisena eri vuosina. Vuonna 2021 kyselylomaketta, kohdejoukkoa ja keruumenetelmää muutettiin.

Aluksi vastaajalta kysyttiin nykyisen työpaikan henkilöstön määrästä, pääasiallisesta työnteon paikasta sekä kuulumisesta ammattiliittoon ja työttömyyskassaan. Seuraavaksi vastaajalle esitettiin väitteitä työilmapiiristä, työkyvyn ylläpitämisestä, avoimuudesta ja tasapuolisuudesta työpaikalla. Kysyttiin myös, vaikutetaanko työpaikalla osaamisen kehittämiseen ja työympäristön turvallisuuteen. Edelleen kartoitettiin työntekijöiden mahdollisuuksia taitojensa kehittämiseen ja uuden oppimiseen.

Seuraavaksi kysyttiin palkkauksesta, etätyöstä, työajan joustoista ja digitaalisista työvälineistä. Lisäksi selvitettiin työntekijän vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi työnjakoon, työtahtiin, työskentelypaikkaan tai työpaikan toiminnan kehittämiseen. Edelleen tiedusteltiin, ilmeneekö vastaajan työpaikalla eriarvoista kohtelua, syrjintää tai henkistä väkivaltaa eri tahoilta liittyen esimerkiksi etniseen taustaan, sukupuoleen tai ikään. Lisäksi kysyttiin fyysisen väkivallan ja seksuaalisen häirinnän kohtaamisesta. Kartoitettiin myös työkykyyn ja työhön liittyviä tuntemuksia kuten stressiä, uupumusta, innostusta ja yhteisöllisyyttä. Edelleen käsiteltiin työn kuormittavuutta ja vastaajan oman työpaikan säilymisen varmuutta.

Taustamuuttujina olivat muiden muassa sukupuoli, ikä, ammattiasema, työnantajatyyppi, työsuhteen pysyvyys ja kesto, työn koko- tai osa-aikaisuus, työpaikan toimiala ja työaika.

Asiasanat

ammatillinen kehitys; etätyö; joustotyö; muutos; palkansaajat; palkat; tulevaisuudenodotukset; työelämä; työhyvinvointi; työkyky; työn kuormittavuus; työolot; työpaikkaväkivalta

Tieteenala/Aihealue

Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
Tasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
Työllisyys ja työllistyminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
Työmarkkinasuhteet ja -järjestöt (CESSDAn aihepiiriluokitus)
Työolot (CESSDAn aihepiiriluokitus)
Työterveys (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Työolobarometrit

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

Tilastokeskus

Ajallinen kattavuus

2021

Aineistonkeruun ajankohta

2021-08-09 – 2021-10-14

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

18-64-vuotiaat palkansaajat, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntia

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: ositettu otanta

Työolobarometri toteutettiin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä. Otos poimittiin työvoimatutkimuksen otoksesta. Työvoimatutkimuksen otos poimittiin ositetulla satunnaisotannalla Tilastokeskuksen väestötietokannasta. Työvoimatutkimus on paneelitutkimus, jossa samaa henkilöä haastatellaan yhteensä viisi kertaa 15 kuukauden aikana. Yhden tutkimuskuukauden otos koostuu viidestä rotaatioryhmästä, jotka ovat tulleet mukaan tutkimukseen eri aikoina.

Työolobarometrin otokseen poimittiin työvoimatutkimukseen vastanneista henkilöistä edellisen vastauskerran tietojen perusteella 18-64-vuotiaita työllisiä palkansaajia, joiden säännöllinen työaika on vähintään kymmenen tuntia viikossa. Vuoden 2021 alussa työvoimatutkimuksessa ja työolobarometrissä siirryttiin yhdistelmätiedonkeruuseen. Vastauksia saatiin yhteensä 1 899. Vastaajista puhelinhaastatteluihin osallistui 44 prosenttia ja verkkolomakkeen täytti 56 prosenttia.

Keruumenetelmä

Puhelinhaastattelu: tietokoneavusteinen (CATI)

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

77,6

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

1.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Työolobarometrin kyselylomaketta, kohdejoukkoa ja keruumenetelmää muutettiin vuonna 2021. Muutokset aiheuttavat aikasarjakatkoksen, eivätkä vuoden 2021 tiedot ole suoraan vertailukelpoisia aikaisempien vuosien barometrien kanssa. Lomakkeen rakennetta ja sisältöä uudistettiin huomattavasti. Lomake tehtiin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Myös kohdejoukko kasvoi, kun sitä ei enää rajattu suomenkielisiin. Vuodesta 2021 alkaen barometrin tiedot on kerätty yhdistelmätiedonkeruuna, jolloin tutkimukseen on voinut vastata puhelinhaastattelun lisäksi verkkokyselynä.

Matalammin koulutetut, alemmassa sosioekonomisessa asemassa olevat, pienituloisemmat, nuorimmat ikäryhmät sekä äidinkieleltään muut kuin pohjoismaisten kielten puhujat vastasivat kyselyyn keskimääräistä harvemmin.

Tietoarkistoon toimitettu aineisto ei sisällä kerättyjä rekisteritietoja: koulutusaste ja aluetiedot.

Painokertoimet

Aineisto sisältää painomuuttujan tb_paino, joka korjaa aineiston vinoumaa sukupuolen, 10-vuotisikäryhmän, suuralueen, koulutusasteen, kielen, palkansaajan sosioekonomisen aseman sekä tulorekisterin pohjalta muodostetun palkkadesiilin mukaan niin, että aineisto vastaa työvoimatutkimuksen aineiston perusteella estimoitua kohdeväestöä. Samanlaista painokerrointa ei ole muodostettu aiempien vuosien aineistoille, koska kielirajaus on muuttunut ja tulorekisterin pohjalta muodostettu ajantasainen palkkatieto on saatavilla vasta vuodesta 2021 alkaen.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Tilastokeskus & Työ- ja elinkeinoministeriö: Työolobarometri 2021 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2023-04-11). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3727

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Lyly-Yrjänäinen, Maija (2022). Työolobarometri 2021. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:46. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-692-5

Julkaisut aineistosta