Aineiston nimi

Suomi 2019: kulutus ja elämäntapa

Aineistonumero

FSD3766

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3766
https://doi.org/10.60686/t-fsd3766

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Koivula, Aki (Turun yliopisto)
• Räsänen, Pekka (Turun yliopisto)
• Sivonen, Jukka (Turun yliopisto)

Muut tekijät

• Kyselyn suunnitteluun osallistuivat lisäksi Turun yliopistosta Jani Erola, Outi Sarpila, Arttu Saarinen ja Ilkka Koiranen sekä Jyväskylän yliopistosta Terhi-Anna Wilska.

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten elämäntapoja ja kulutustottumuksia kysymyksin nykyhetkestä sekä tulevaisuuden odotuksista. Lisäksi käsiteltiin paljon turvallisuuskysymyksiä ja kaikkiin edellä mainittuihin teemoihin liittyviä asenteita.

Vastaajilta kysyttiin heidän käsitystään omasta elintasostaan ja kulutuksestaan (esim. taloudellinen tilanne, kulutusmahdollisuudet, yleinen hyvinvointi). Heitä pyydettiin myös samojen kysymysten avulla kuvailemaan tilannettaan viiden vuoden päästä. Lisäksi vastaajia pyydettiin vertailemaan kulutustaan "keskiarvokuluttajaan" lukuisin eri kulutustuottein. Vastaajilta tiedusteltiin mitkä asiat ja kulutushyödykkeet he kokevat välttämättömiksi sekä mitä he ovat tehneet, jos heillä on ollut taloudellisesti tiukkaa. Lisäksi tiedusteltiin mitä asioita he tekisivät enemmän, jos olisi varaa. Edelleen vastaajien kulutukseen ja elämäntapaan liittyviä asenteita kysyttiin myös erilaisin väitelausein kuten "Jokaisen pitäisi säästää pahan päivän varalle".

Seuraavaksi vastaajilta tiedusteltiin kokemusta johonkin sukupolveen, yhteiskuntaluokkaan tai puolueen ideologiaan kuulumisesta. Tämän lisäksi kysyttiin vastaajien yhteenkuuluvuuden tunnetta suhteessa erilaisiin yhteisöihin (esim. työyhteisö, seurakunta). Edelleen vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa onnellisuutta, terveyttä ja elämään tyytyväisyyttä.

Vastaajilta tiedusteltiin erilaisista riskeistä, epävarmuustekijöistä sekä turvallisuudesta. Heiltä kysyttiin, missä määrin erilaiset asiat ovat riskejä tai epävarmuuden lähteitä yhteiskunnassa (esim. terrorismi, tuloerojen kasvu). Vastaajilta kysyttiin myös missä määrin he kannattavat tai vastustavat erilaisia poliittisia toimia. Lopuksi tiedusteltiin sekä vastaajan omia että kotitalouden yhteenlaskettuja tuloja ja lainoja. Vastaajilta kysyttiin lisäksi heidän suhtautumisestaan kyselytutkimuksiin.

Taustatietoina aineistossa ovat muun muassa sukupuoli, ikä, asuinalue, siviilisääty, kotitalouden koko, lasten määrä, koulutus, pääasiallinen toiminta, ammattitiedot, yhteiskuntaluokka ja puoluekanta.

Asiasanat

asenteet; elintaso; hyvinvointi; kokemukset; kulutus; kulutustottumukset; ostokäyttäytyminen; rahankäyttö; riskit; sosioekonominen asema; sukupolvet; säästäminen; toimeentulo; välttämättömyys

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Kulutus ja kuluttajakäyttäytyminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Tulot, omaisuus ja investoinnit/säästäminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaaliset olot ja indikaattorit (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Kulutus ja elämäntapa Suomessa

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Turun yliopisto. Taloussosiologian yksikkö
• KS-Konsultointi

Ajallinen kattavuus

2019

Aineistonkeruun ajankohta

2019-04-24 – 2019-05-29

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

18-74-vuotiaat Suomessa asuvat suomenkieliset (poislukien laitoksiin sijoitetut ja muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvat)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: ositettu otanta

Kysely toteutettiin yhdistelmätiedonkeruulla. Otanta toteutettiin iän mukaan ositettuna satunnaisotantana väestörekisteritiedoista. Otos koostui yhteensä 4001 henkilöstä ja kuudesta ikäryhmästä, joista kustakin mukaan valittiin seuraavat henkilömäärät: 18-27-vuotiaiden ikäryhmästä 659 henkilöä, 28-37-vuotiaiden ikäryhmästä 673 henkilöä, 38-47-vuotiaiden ikäryhmästä 651 henkilöä, 48-56-vuotiaiden ikäryhmästä 675 henkilöä, 57-65-vuotiaiden ikäryhmästä 697 henkilöä sekä 66-74-vuotiaiden ikäryhmästä 646 henkilöä. Otokseen valikoituneille lähetettiin postitse saatekirje ja kyselylomake, jossa on annettu vaihtoehdoksi vastata myös verkossa. Kyselylomakkeet lähetettiin yhteensä kaksi kertaa, ja näiden välissä lähetettiin muistutus kyselyyn vastaamisesta. Kyselyn lopullinen vastausmäärä on 1742.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

44

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

1.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Tunnisteellisyysyistä Tietoarkistossa aineistosta on top-koodattu kotitalouden koon (V6_1), lasten lukumäärien (V6_2, V6_3, V6_4), vastaajan tulojen (V38) ja kotitalouden tulojen (V39) harvinaisempia arvoja. Aineistosta poistettiin seuraavien muuttujien muu, mikä -tyyppiset avokysymyskohdat: V9, V10, V15, V12, V22, V27, V28, V29, k37, k38 ja k39. Näiden lisäksi aineiston alkuperäinen id-muuttuja, postinumeromuuttuja (V3), syntymävuosi (V2) sekä palaute (V50) on pudotettu pois. Myös alkuperäiset ammattimuuttujat poistettiin (V11, V14, V17, V18) ja näiden tilalle aineistoon on jätetty ammatit tutkijan luokittelemana ammattiluokitus 2010 / ISCO-08 mukaisesti.

Painokertoimet

Aineisto sisältää neljä painomuuttujaa, joiden avulla on mahdollista kontrolloida aineiston valikoitumista iän ja sukupuolen suhteen tai pelkän iän suhteen. Otospaino-muuttujat on luotu ositetun otannan mukaisesti ikäryhmittäin, ja niillä on mahdollista vähentää eri ikäryhmien erilaisten vastausprosenttien vaikutusta analyysiin. Vaestopaino-muuttujassa mukana ovat sukupuoli ja niin ikään ositetun otannan mukaiset ikäryhmät, mutta otosta on korjattu käyttämällä väestötietoja. Vaestopaino2-muuttujassa on kontrolloitu sukupuoli sekä vastaajien ikä vuoden tarkkuudella, joten sitä on mahdollista käyttää myös muunlaisten ikäryhmittelyjen kanssa.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Koivula, Aki (Turun yliopisto) & Räsänen, Pekka (Turun yliopisto) & Sivonen, Jukka (Turun yliopisto): Suomi 2019: kulutus ja elämäntapa [data]. Dataversio 1.0 (2023-11-08). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. DOI: https://doi.org/10.60686/t-fsd3766; URN: https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3766

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Saari, Hanna & Koivula, Aki & Sivonen, Jukka & Räsänen, Pekka (2019) Working papers in Economic Sociology : Suomi 2019 - kulutus ja elämäntapa. Tutkimusseloste ja koodikirja. Turku: Turun yliopisto.

Julkaisut aineistosta

Saari, Hanna & Koivula, Aki & Sivonen, Jukka & Räsänen, Pekka (2019) Working papers in Economic Sociology : Suomi 2019 - kulutus ja elämäntapa. Tutkimusseloste ja koodikirja. Turku: Turun yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7919-6

Iljin, Mira (2024) Ongelmana ylivelkaantuminen, pikaluotot ja maksuhäiriömerkinnät. Liiketalouden opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052917976