FSD3835 Suomen kriisinhallintaosallistumisen vaikuttavuus Afganistanissa: haastatteluaineisto 2023
Katso täydellinen teemarunko tai kirjoitusohjeet
aineistokuvailun
liitteistä.
Valitse kysymys
Kerro lyhyesti roolistasi/taustastasi/työtehtävistäsi kv. kriisinhallinnan kehittämisen parissa seuraavina ajankohtina: Aikajakso 1: 2000-luvun alkupuoli / Aikajakso 2: 2009 presidentin- ja maakuntavaltuuston vaaleja ympäröivä aika / Aikajakso 3: 2015-2020 operaatioiden loppupuoli
Missä seuraavista (tai muissa mahdollisissa) kv.krihan kehittämisen prosesseissa/areenoilla/foorumeilla olet ollut mukana/vaikuttamassa? Kuvaile rooliasi lyhyesti. Nato / EU
AJANJAKSO 1 (2002-): Onko sinulla näkyä siihen miten Suomi osallistui kv.kriisinhallinnan kehittämisen prosesseihin ennen Suomen Afganistan operaatioiden alkua? Jos kyllä, kerro mitä tiedät.
AJANJAKSO 1 (2002-): Mikä oli keskeinen muutos Suomen osallistumisessa kv.kriha kehittämiseen vuoden 2002 jälkeen?
AJANJAKSO 1 (2002-): Avasiko Suomen Afganistan osallistuminen ovia tai uusia osallistumisen paikkoja kv. kriha-kehittämiseen? Jos kyllä, mitä?
AJANJAKSO 2 (2009-vaalien aika): Kuvaile Suomen osallistumista kv.kriisinhallinnan kehittämiseen vuoden 2009 aikoihin - mitkä asiat olivat tuona aikana pinnalla?
AJANJAKSO 2 (2009-vaalien aika): Suomen kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan strategia julkaistiin vuonna 2009. Olivatko sen sisällöt mukana kv. kriisinhallinnan kehittämisen agendalla? Jos kyllä, kuvaile millä tavalla. Jos ei, miksi ei?
AJANJAKSO 3 (2015-2020): Kuvaile Suomen osallistumista kv.kriisinhallinnan kehittämiseen 2015-2020 välillä - mitkä asiat olivat tuona aikana pinnalla?
AJANJAKSO 3 (2015-2020): OECD:n kehitysapukomitea DAC:in kolmoisneksus-suositus (Recommendation on the Humanitarian, Development-Peace Triple Nexus) julkaistiin jäsenmaita velvoittavana vuonna 2019. Olivatko sen sisällöt mukana Suomen agendalla kv. kriisinhallinnan kehittämisessä? Jos kyllä, miten ja missä tämä näkyi konkreettisesti? Jos ei, miksi ei?
Mitä kantoja Suomi on edistänyt /vienyt kv.krihan kehittämisprosesseihin? Miksi juuri nämä asiat olivat tärkeitä?
Onko Suomen kannoissa osana krihan kehittämisen prosesseja ollut mukana humanitaariseen apuun, kehitysyhteistyöhön ja/tai rauhantyöhön liittyviä sisältöjä. Ja jos kyllä, niin mitä asioita/sisältöjä?
Millä tavoin naisten asemaan, hyvään hallintoon ja/tai oikeusvaltion kehittämiseen liittyviä sisältöjä on tuotu mukaan osana Suomen vaikuttamista kriisinhallinnan kehittämiseen? Miten? / Seurattiinko näiden sisältöjen etenemistä/integroitumista prosesseihin?
Ovatko kontekstin ymmärtämiseen liittyvät näkökohdat, johdonmukaisuus/koherenssi, täydentävyys ja/tai paikallinen omistajuus ja inkluusion kysymykset olleet mukana Suomen agendalla? Jos kyllä, mitkä näistä ja millä tavoin/miten näitä on konkreettisesti pidetty esillä? Kerro esimerkkejä?
KONFLIKTISENSITIIVISYYDELLÄ JA DNH-PERIAATTEELLA VIITATAAN hankkeessa systemaattiseen tapaan analysoida konteksti & siinä oleva konfliktidynamiikka ja siinä olevat toimijat + oman toiminnan ja kontekstin välisen vuorovaikutuksen arviointi. Tavoitteena systemaattisesti huolehtia, ettei omalla toiminnalla syötetä konfliktidynamiikkaan tai tahattomasti luoda uusia jännitteitä, vaan että se vahvistaa rauhan ja vakauden rakentumista. Missä määrin konfliktisensitiivisyys ja/tai Do No Harm periaate on näin ymmärrettynä ollut mukana Suomen kv. krihan kehittämisessä?
Kerro suomalaisesta viranomaisyhteistyöstä kv. kriisinhallinnan ja sen kehittämisen parissa.
Mitä onnistumisia tai tähtihetkiä/saavutuksia voisit mainita Suomella olleen seurauksena osallistumisesta kv.krihan kehittämisprosesseihin?
Minkälaisia haasteita olet havainnut Suomen osallistumisessa kv. krihan kehittämiseen?
Onko jotain mitä haluaisit lisätä tai tarkentaa? Jotain mistä haluaisit kertoa, mutta mistä emme huomanneet kysyä?
Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.