Tekijät

• Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos

Asiasanat

lapset (perheenjäsenet), lapsettomuus, lapsilisät, lapsiluku, lastenhankinta, perhe-elämä, perheet, perhepolitiikka, perhevapaat, sosiaalietuudet, sosiaaliturva, toimeentulo, vanhemmuus, vanhempainvapaa, verotus

Sisällön kuvaus

Väestöliiton vuoden 2018 Perhebarometrissa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä perhepolitiikasta, syntyvyyteen liittyvistä teemoista ja perheisiin kohdistuvista sosiaalietuuksista. Kysymykset käsittelivät lapsiperheiden etuuksia, verotusta, vanhemmuutta ja lastenhankintaa sekä työn ja perhe-elämän yhdistämistä. Samoja kysymyksiä on esitetty vuosien 2010, 2014 ja 2018 perhebarometreissa.

Aluksi kyselyssä kartoitettiin vastaajan elämäntilannetta kysymällä esimerkiksi, kuinka monta lasta hänellä on. Jos vastaajalla oli alaikäisiä lapsia, häneltä kysyttiin ruutumedian käytöstä. Vastaajalta kysyttiin lisäksi näkemyksiä perheiden eduista ja palveluista sekä verovarojen kohdistamisesta. Seuraavaksi vastaajalta tiedusteltiin ihanteellista lapsilukua. Vastaajalta kysyttiin myös suunnitteleeko hän hankkivansa lapsia tai vaihtoehtoisesti lisää lapsia. Jos vastaaja kertoi, että ei suunnittele lastenhankintaa, häneltä kysyttiin, missä määrin erinäiset luetellut asiat vaikuttavat tähän päätökseen. Edelleen vastaajalta tiedusteltiin näkemystä lapsilisän tasosta, vanhempain- ja hoitovapaan kestosta sekä hoitorahan määrästä. Seuraavaksi tiedusteltiin, mitkä asiat vaikuttivat nuorimman lapsen hankintaan ja mitä asioita vastaaja on pitänyt erityisen haasteellisina nuorimman lapsen syntymän yhteydessä.

Seuraavaksi kyselyssä kysyttiin, onko vastaaja joutunut viime aikoina tinkimään erilaisista omista tai koko perheen menoista. Lisäksi vastaajalta tiedusteltiin esimerkiksi subjektiivisen päivähoidon rajaamisesta, miten isien vanhempainvapaiden käyttöä tulisi edistää ja minkä ikäisenä lapsi on valmis menemään kodin ulkopuoliseen hoitoon. Vastaajan tuli myös arvioida, minkä takia yhä useampi suomalainen siirtää lasten hankintaa myöhemmäksi tai ei hanki lapsia lainkaan. Lopuksi vastaajalta kysyttiin mielipiteitä ehdotetuista perhevapaiden muutoksista, verotusmalleista ja siitä, miten valtiovalta on onnistunut perheiden ja lasten hyvinvoinnin edistämisessä Suomessa.

Taustamuuttujina olivat mm. vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, maakunta, siviilisääty, koulutus, lasten ja lastenlasten lukumäärä, taloudessa asuvien lasten iät, kotitalouden henkilömäärä, omat ja kotitalouden bruttovuositulot, pääasiallinen toiminta ja ammattiryhmä.