FSD3854 Perhebarometri 2018: perhepolitiikka

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

englanninkielinen

Aineistoon liittyvät tiedostot

Kyselylomake (PDF-tiedosto, suomenkielinen)

Aineiston nimi

Perhebarometri 2018: perhepolitiikka

Aineistonumero

FSD3854

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3854
https://doi.org/10.60686/t-fsd3854

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos

Sisällön kuvaus

Väestöliiton vuoden 2018 Perhebarometrissa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä perhepolitiikasta, syntyvyyteen liittyvistä teemoista ja perheisiin kohdistuvista sosiaalietuuksista. Kysymykset käsittelivät lapsiperheiden etuuksia, verotusta, vanhemmuutta ja lastenhankintaa sekä työn ja perhe-elämän yhdistämistä. Samoja kysymyksiä on esitetty vuosien 2010, 2014 ja 2018 perhebarometreissa.

Aluksi kyselyssä kartoitettiin vastaajan elämäntilannetta kysymällä esimerkiksi, kuinka monta lasta hänellä on. Jos vastaajalla oli alaikäisiä lapsia, häneltä kysyttiin ruutumedian käytöstä. Vastaajalta kysyttiin lisäksi näkemyksiä perheiden eduista ja palveluista sekä verovarojen kohdistamisesta. Seuraavaksi vastaajalta tiedusteltiin ihanteellista lapsilukua. Vastaajalta kysyttiin myös suunnitteleeko hän hankkivansa lapsia tai vaihtoehtoisesti lisää lapsia. Jos vastaaja kertoi, että ei suunnittele lastenhankintaa, häneltä kysyttiin, missä määrin erinäiset luetellut asiat vaikuttavat tähän päätökseen. Edelleen vastaajalta tiedusteltiin näkemystä lapsilisän tasosta, vanhempain- ja hoitovapaan kestosta sekä hoitorahan määrästä. Seuraavaksi tiedusteltiin, mitkä asiat vaikuttivat nuorimman lapsen hankintaan ja mitä asioita vastaaja on pitänyt erityisen haasteellisina nuorimman lapsen syntymän yhteydessä.

Seuraavaksi kyselyssä kysyttiin, onko vastaaja joutunut viime aikoina tinkimään erilaisista omista tai koko perheen menoista. Lisäksi vastaajalta tiedusteltiin esimerkiksi subjektiivisen päivähoidon rajaamisesta, miten isien vanhempainvapaiden käyttöä tulisi edistää ja minkä ikäisenä lapsi on valmis menemään kodin ulkopuoliseen hoitoon. Vastaajan tuli myös arvioida, minkä takia yhä useampi suomalainen siirtää lasten hankintaa myöhemmäksi tai ei hanki lapsia lainkaan. Lopuksi vastaajalta kysyttiin mielipiteitä ehdotetuista perhevapaiden muutoksista, verotusmalleista ja siitä, miten valtiovalta on onnistunut perheiden ja lasten hyvinvoinnin edistämisessä Suomessa.

Taustamuuttujina olivat mm. vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, maakunta, siviilisääty, koulutus, lasten ja lastenlasten lukumäärä, taloudessa asuvien lasten iät, kotitalouden henkilömäärä, omat ja kotitalouden bruttovuositulot, pääasiallinen toiminta ja ammattiryhmä.

Asiasanat

lapset (perheenjäsenet); lapsettomuus; lapsilisät; lapsiluku; lastenhankinta; perhe-elämä; perheet; perhepolitiikka; perhevapaat; sosiaalietuudet; sosiaaliturva; toimeentulo; vanhemmuus; vanhempainvapaa; verotus

Tieteenala/Aihealue

Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
Sosiaalipolitiikka (CESSDAn aihepiiriluokitus)
Perhe-elämä, avioliitto ja sukupolvet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
Perhesuunnittelu ja lisääntymisterveys (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Perhebarometrit

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

Kantar TNS Oy

Rahoittajat

Alli Paasikiven säätiö

Ajallinen kattavuus

2018

Aineistonkeruun ajankohta

2018-02-01 – 2018-02-28

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

20-59-vuotiaat suomalaiset (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Ei-todennäköisyysotanta

Kyselyn toteutti Kantar TNS Gallup Oy ja vastaajajoukkona käytettiin TNS Gallup Oy:n Gallup Forum vastaajapaneelia. Internetpaneelin Manner-Suomea edustavassa vastaajakannassa on noin 50 000 taloutta, joista poimittiin tutkimuksen kohderyhmää parhaiten edustava otos. Keruu päättyi, kun tavoiteltu vastaajalukumäärä täyttyi.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

1.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Tunnisteellisuussyistä aineistosta on Tietoarkistossa poistettu avomuuttujat ja muu, mikä -tyyppiset avovastaukset (K5b_Other, K19d, K20b, Q041). Samasta syystä Tietoarkistossa TOP-koodattiin kotitaloudessa asuvien alaikäisten lasten lukumäärä (K3c), lapsiluku (K4) sekä kotitaloudessa asuvien henkilöiden lukumäärä (Yhousehold).

Painokertoimet

Aineisto sisältää painokerroinmuuttujan (Weight), jossa ikä ja sukupuoli on ajettu ristiin eli kertoimeen on sisällytetty naisten ja miesten todellinen määrä ikäryhmissä 20-34, 35-49 sekä 50-59. Tämän jälkeen asuinalue on ajettu EU:n NUTS2 -aluejaon mukaan yksisuuntaisesti. Näistä on laskettu sarakeprosenttien perusteella painomuuttujan arvot.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Väestöliitto: Perhebarometri 2018: perhepolitiikka [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2024-11-05). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3854

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Kontula, Osmo (2018). 2020-luvun perhepolitiikkaa. Perhebarometri 2018. Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Katsauksia E52/2018.

Julkaisut aineistosta

Savelieva, Kateryna & Jokela, Markus & Rotkirch, Anna (2022). Reasons to Postpone Childbearing during Fertility Decline in Finland. Marriage & Family Review, 1-24. Doi: 10.1080/01494929.2022.2083283

Golovina K, Nitsche N, Berg V, Miettinen A, Rotkirch A, Jokela M (2023). Birth cohort changes in fertility ideals: Evidence from repeated cross-sectional surveys in Finland. European Sociological Review, jcad048. https://doi.org/10.1093/esr/jcad048

Lehtonen N., Sorsa, T. & Rotkirch A. (2023). Kaikki tykkää perheistä. Suomalaisten perhepoliittiset toiveet. Perhebarometri 2023. Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, Katsauksia E58/2023.