Tekijät

• Sipinen, Josefina (Helsingin yliopisto)
• von Schoultz, Åsa (Helsingin yliopisto)
• Himmelroos, Staffan (Helsingin yliopisto)
• Lesinska, Magdalena (University of Warsaw)
• Lisi, Marco (NOVA University Lisbon)
• Reidy, Theresa (University College Cork)
• Vintila, Daniela (University of Liège)

Asiasanat

eduskuntavaalit, kansalaiset, maastamuuttajat, parlamenttivaalit, poliittinen käyttäytyminen, poliittinen osallistuminen, poliittiset asenteet, poliittiset oikeudet, politiikka, ulkosuomalaiset, vaalit, vaikuttaminen, äänestyskäyttäytyminen, äänestäminen, äänioikeus

Sisällön kuvaus

Kyselyssä selvitetään näkemyksiä ulkomailla asuvien kansalaisten vaalioikeuksista. Kysely toteutettiin Suomessa, Puolassa, Irlannissa, Belgiassa ja Portugalissa asuville kansalaisille sekä näiden maiden ulkopuolella asuville kansalaisille. Aineisto kerättiin MOBILEU-hankkeessa, jossa tarkoituksena oli vertailla parlamenttivaalien äänioikeutta koskevia näkemyksiä eri maiden kansalaisten välillä sekä kussakin maassa pysyvästi asuvien kansalaisten ja ulkomailla asuvien kansalaisten välillä. Hankkeen toteuttivat yhteistyössä Helsingin yliopisto, University College Cork ja Liègen yliopisto, ja hanketta johti valtio-opin professori Åsa von Schoultz Helsingin yliopistosta. Aineiston keruusta ja säilytyksestä vastasi Helsingin yliopisto.

Aluksi kyselyssä tiedusteltiin, missä määrin vastaaja on samaa tai eri mieltä väittämistä, jotka koskivat ulkomailla asuvien oman maan kansalaisten poliittisia oikeuksia. Vastaajalta tiedusteltiin, tulisiko ulkomailla asutun ajan vaikuttaa oikeuteen äänestää parlamenttivaaleissa. Lisäksi kysyttiin näkemystä äänestystavan ja -paikan tärkeydestä sekä mielipidettä kaksoiskansalaisten äänestämismahdollisuudesta. Seuraavaksi vastaajan tuli sijoittaa itsensä sekä vasemmisto-oikeisto-akselille että arvokonservatiivi-arvoliberaali-akselille. Lisäksi kysyttiin yleistä luottamusta ihmisiin ja kuinka kiinnostunut vastaaja on politiikasta. Vastaajalta tiedusteltiin myös, kuinka tyytyväinen hän on poliittisen järjestelmän toimivuuteen kotimaassaan. Edelleen selvitettiin politiikan seuraamisen aktiivisuutta, ymmärrystä politiikasta sekä luottamusta omiin kykyihin osallistua politiikkaan kotimaassaan tai maassa, jossa asuu tällä hetkellä. Vastaajalta tiedusteltiin lisäksi, missä määrin hän luottaa esimerkiksi poliitikoihin tai hallitukseen asuinmaassaan.

Seuraavaksi vastaajalta kysyttiin, äänestikö hän edellisissä tutkimusmaan parlamenttivaaleissa. Jos vastaaja ei äänestänyt, häneltä tiedusteltiin keskeisimpiä syitä tälle päätökselle. Ulkomailla asuvilta kansalaisilta tiedusteltiin myös, ovatko he viimeisten kymmenen vuoden aikana äänestäneet erinäisissä nykyisen asuinmaansa vaaleissa. Kyselyn lopussa ulkomailla asuvilta tiedusteltiin asuinhistoriaa. Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin tärkeintä syytä muuttaa nykyiseen asuinmaahan ja kuinka he ovat kotiutuneet. Lopuksi kysyttiin, kuinka usein vastaaja käy kotimaassaan (tutkimusmaa) ja aikooko hän jossain vaiheessa muuttaa takaisin.

Taustatietoina aineistossa ovat mm. vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, asuinmaa, koulutustaso, äidinkieli, oma ja vanhempien syntymämaa sekä tieto siitä onko vastaaja tutkimusmaassa pysyvästi asuva vai maan ulkopuolella asuva kansalainen. Lisäksi aineisto sisältää tietoja ulkomailla pysyvästi asuvien kansalaisten asumisen kestosta ulkomailla ja maasta muuton syystä.