Tekijät

• Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA)

Asiasanat

Euroopan integraatio, arvot, asenteet, elämänlaatu, europarlamenttivaalit, lakot, perheet, politiikka, työmarkkinat, verotus

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Tällä kertaa teemoina ovat Euroopan unionin talous ja laajentuminen, europarlamenttivaalit 2024, perhe ja lapset, verotus, yritysten investoinnit sekä poliittiset lakot.

Aluksi vastaajille esitettiin väittämiä yhteiskunnan eri osa-alueilta. Ne käsittelivät muiden muassa EU:ta ja sen toimielimiä, työmarkkinauudistuksia sekä ammattiyhdistysliikettä. Seuraavaksi kartoitettiin vastaajien ajatuksia perheestä, puolisosta, lapsista ja lasten hankinnasta.

Verotus-aihetta kartoitettiin useilla kysymyksillä. Kysyttiin, korottaisiko tai alentaisiko vastaaja Suomen verojärjestelmän eri veromuotoja. Tiedusteltiin myös, miten ansiotulojen verotuksen alentaminen vaikuttaisi vastaajan elämään, esimerkiksi tekisikö hän enemmän tai vähemmän töitä. Edelleen kartoitettiin, miten vastaaja suhtautuisi erilaisiin toimenpiteisiin houkutella investointeja Suomeen.

Näkemyksiä viimeaikaisista poliittisista lakoista selvitettiin. Pyydettiin esimerkiksi arviota, millaista haittaa lakot aiheuttivat arkielämään sekä taloudelle ja toimeentulolle. Kysyttiin myös yksittäisen poliittisen lakon sopivaa enimmäiskestoa.

Euroopan unioniin ja sen toimielimiin liittyen kysyttiin, aikooko vastaaja äänestää kesäkuun europarlamenttivaaleissa ja miten eri asioiden tulisi painottua EU:n komission ohjelmassa ja EU:n toiminnassa jatkossa. Kysyttiin myös mielipidettä EU:n rahoituksen lisäämisestä, EU:n mahdollisesta laajentumisesta Ukrainaan sekä kartoitettiin, miten vastaajat suhtautuisivat siihen, että esimerkiksi Albaniasta, Islannista, Isosta-Britanniasta, Israelista tai Venäjästä tulisi Euroopan unionin jäsen. Lisäksi kysyttiin, miten vastaajat suhtautuvat Nato-jäsenyyteen, EU-jäsenyyteen ja euroon. Lopuksi tiedusteltiin vastaajien tyytyväisyydestä omaan elämäänsä tällä hetkellä, mielialasta, suhtautumisesta tulevaisuuteen, ihmisiin luottamisesta sekä elämänhallinnasta.

Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikäryhmä, elämänvaihe, asuinkunnan koko, asuinkunta, asuinmaakunta, perus- ja ammatillinen koulutus, ammattiryhmä, työnantajatyyppi, työsuhde, toimiala, puoluekanta (mitä puoluetta äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt), ammatillinen keskusjärjestö, yhteiskuntaluokka, äidinkieli ja talouden bruttotulot.