Aineiston nimi

Kansalaispulssi 7/2024

Aineistonumero

FSD3913

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3913
https://doi.org/10.60686/t-fsd3913

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Tilastokeskus
• Valtioneuvoston kanslia

Sisällön kuvaus

Kansalaispulssi selvittää suomalaisten mielipiteitä ajankohtaisista aiheista, viranomaisten toiminnasta sekä vastaajan mielialasta ja huolenaiheista. Aineisto sisältää kysymyksiä Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, kestävästä kehityksestä, rasismista sekä teemoista, joihin maan hallituksen pitäisi kiinnittää huomiota.

Tämän kierroksen kyselyssä kartoitettiin, kuinka paljon vastaajat luottavat toisiin ihmisiin sekä eri instituutioihin. Kysyttiin myös kuinka oikeudenmukaisena he pitävät suomalaista yhteiskuntaa. Edelleen kysyttiin vastaajan mielialasta, luottamuksesta tulevaisuuteen sekä koetusta stressistä ja turvallisuudesta. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan suomalaisten kriisimielialaa tällä hetkellä. Lisäksi vastaajat arvioivat, mihin yhteiskunnallisiin teemoihin, kuten kestävään julkiseen talouteen, yritysten toimintaedellytyksiin, ilmastotoiminen edistämiseen ja toimivaan terveydenhuoltoon, hallituksen pitäisi lähitulevaisuudessa erityisesti kiinnittää huomiota. Kysyttiin myös kuinka huolestuneita vastaajat ovat kotitaloutensa toimeentulosta sekä julkisen talouden tilanteesta.

Turvallisuustilanteeseen ja Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan liittyen kysyttiin, huolestuttavatko sodan mahdollinen laajeneminen tai Venäjän vaikuttamispyrkimykset. Lisäksi tiedusteltiin näkemyksiä EU:n Venäjälle asettamien talouspakotteiden hyväksyttävyydestä sekä vastaajien omakohtaisia havaintoja harhaanjohtavaan tietoon perustuvista vaikuttamisyrityksistä tai tietoturvaongelmista internetissä.

Kestävä kehitys -teemaa tarkasteltiin kysymällä, onko Suomessa vastaajan mielestä tehty riittävästi toimenpiteitä luonnon, ihmisen ja taloudellisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Lopuksi esitettiin koettua ja havaittua rasismia, eri etnistä taustaa olevien ihmisten yhdenvertaisuuden toteutumista sekä eri väestöryhmien välisiä suhteita suomalaisessa yhteiskunnassa käsitteleviä kysymyksiä. Tiedusteltiin myös, onko vastaaja kuullut valtioneuvoston rasisminvastaisesta 'Me puhumme teoin' -kampanjasta.

Taustamuuttujina olivat vastauskieli, vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, maakunta, koulutus sekä tietoja kotitalouden rakenteesta ja taloudellisesta tilanteesta.

Asiasanat

Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022; hallituspolitiikka; hyvinvointi; instituutiot; julkinen talous; kestävä kehitys; kriisit; luottamus; mieliala; rasismi; rasismin ehkäisy; turvallisuus; vaikuttaminen; viranomaiset

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Valtiovalta, julkinen hallinto, poliittiset organisaatiot, puolueet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaaliset olot ja indikaattorit (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Konfliktit, turvallisuus ja rauha (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Kansalaispulssi

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on (A) vapaasti käytettävissä ilman rekisteröitymistä (CC BY 4.0).

Kerääjät

• Tilastokeskus

Ajallinen kattavuus

2024

Aineistonkeruun ajankohta

2024-09-11 – 2024-09-16

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

15-74-vuotiaat mannersuomalaiset

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: ositettu otanta

Tiedonkeruun otos muodostettiin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksiin (rotaatiot 3 ja 5), kuluttajien luottamustutkimukseen (rotaatio 2) ja matkailututkimukseen ajalla 11.6.-9.7.2024 vastanneista mannersuomalaisista. Otoksessa oli yhteensä 3 101 henkilöä, joilla oli ajantasainen ja kriteerit täyttävä puhelinnumero.

Kyselyn otoksessa mukana olleet ovat ensin vastanneet em. tutkimuksiin ja sitten suostuneet jatkotutkimukseen. Työvoima-, luottamus- ja matkailututkimusten otokset poimitaan ositetulla satunnaisotannalla väestön keskusrekisteriin perustuvasta Tilastokeskuksen väestötietokannasta. Tutkimukset tehdään puhelin- ja verkkotiedonkeruina, joissa samaa henkilöä haastatellaan yhdestä viiteen kertaa.

Otokseen kuuluville lähetettiin tekstiviestillä kutsu ja henkilökohtainen suoralinkki verkkolomakkeelle. Tekstiviesti sisälsi linkin Tilastokeskuksen tiedonkeruusivulle, jolla vastaajia informoidaan mm. tietosuojaan liittyvistä asioista. Tiedonkeruusivulla on myös linkki tietosuojaselosteeseen. Muistutusviestit lähetettiin vastaamattomille kahden vuorokauden kuluttua sekä viimeisen keruupäivän aamuna.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Itsetäytettävä lomake: tekstiviesti- tai mobiililaitelomake (SMS tai MMS)

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

36,9

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

1.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Miehet vastasivat kyselyyn naisia harvemmin. Ikäryhmittäin vähiten vastauksia saatiin 20-24-vuotiailta.

Tietoarkistoon tallennettu aineisto ei sisällä avokysymysten vastauksia.

Painokertoimet

Aineisto sisältää painomuuttujan, joka painottaa aineiston vastaamaan tutkimuksen perusjoukkoa (15-74-vuotiaat mannersuomalaiset). Tilastokeskus käytti painotuksessa väestötietoina joulukuun lopun 2023 tietoja (4 115 203 henkilöä). Vastaajille muodostettiin korottava ja vastauskatoa oikaiseva estimointipaino. Korottavuus mahdollistaa sen, että laskettaessa kokonaismääräestimaatteja tulokset ovat tarkastelussa kohdeperusjoukon tasolla. Tällöin painokerroin voidaan tulkita niin, että tutkimukseen osallistunut henkilö edustaa painonsa osoittaman määrän henkilöitä perusjoukossa. Aineiston painotuksen lähtökohtana oli peruspainot, jotka muodostettiin jakamalla perusjoukon koko vastanneiden määrällä, eli peruspainoiksi muodostui kaikille vastanneille 4 115 203/1 143. Painojen kalibroinnissa peruspainoja muunnettiin niin, että painojen avulla kyselyyn vastanneet edustavat perusjoukkoa käytettyjen kalibrointimuuttujien suhteen. Kalibrointimuuttujina olivat sukupuoli, alue, 10-vuotisikäryhmä ja koulutusaste. Kalibrointiin käytettiin SAS-makro-ohjelmaa (Ranskassa kehitetty CALMAR2-makro).

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Tilastokeskus & Valtioneuvoston kanslia: Kansalaispulssi 7/2024 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2024-10-30). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3913

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Muu materiaali

Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta.

Lisätietoja Valtioneuvoston kanslian Kansalaispulssi-sivulla.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Kansalaispulssi 7/2024. Tutkimusseloste 18.9.2024. Helsinki: Tilastokeskus. Tietovarannot/Tiedonkeruupalvelut.

Kansalaispulssi 19.9.2024. Kansalaispulssi: 58. kierros. Verkkokysely 11.9.-16.9.2024. 15-74-vuotiaat mannersuomalaiset [verkkodokumentti]. Helsinki: Valtioneuvosto. VNK Strategiaosasto. https://valtioneuvosto.fi/kansalaispulssi/yhteenvedot [viitattu 30.10.2024].

Julkaisut aineistosta

Kansalaispulssi 19.9.2024. Kansalaispulssi: 58. kierros. Verkkokysely 11.9.-16.9.2024. 15-74-vuotiaat mannersuomalaiset [verkkodokumentti]. Helsinki: Valtioneuvosto. VNK Strategiaosasto. https://valtioneuvosto.fi/kansalaispulssi/yhteenvedot [viitattu 30.10.2024]