Tekijät

• Finnish Research Infrastructure for Public Opinion (FIRIPO)
• Jäske, Maija 0000-0003-1314-9034 (Åbo Akademi)

Asiasanat

asenteet, ilmastonmuutokset, ilmastopolitiikka, kansalaisraadit, kansalaistoiminta, luottamus, mielipiteet, poliittinen osallistuminen, poliittinen päätöksenteko, sote-uudistus, talouspolitiikka, vaikuttaminen

Sisällön kuvaus

Aineisto liittyy Ympäristöministeriön rahoittamaan ilmastotoimia puntaroivaan kansalaisraatiin, joka kokoontui keväällä 2021 keskustelemaan keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta (KAISU). Aineistossa selvitettiin kokeellisen asetelman avulla suomalaisten näkemyksiä KAISU-kansalaisraadin toiminnasta. Aineisto on kerätty osana Kansalaismielipidepaneelia, joka kuuluu kansalliseen yleisen mielipiteen mittaamisen infrastruktuuriin (The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion, FIRIPO).

Kyselyn alussa vastaajia pyydetään arvioimaan ajankohtaisia poliittisia aiheita koskevia väittämiä, kuten sitä, mitä mieltä he ovat sote-uudistuksesta, julkisten palveluiden leikkaamisesta sekä ilmastonmuutoksen torjumisesta Suomessa.

Kyselyn seuraavassa osiossa koeryhmään kuuluvat vastaajat lukivat lyhyen tekstin koskien ilmastopoliittista päätöksentekoa Suomessa. Kyselyssä käytettiin satunnaistettua koeasetelmaa, jossa koeryhmille esitettiin teksti, joka sisälsi neljä erilaista väittämää (Q4, Q5, Q6 ja Q8) kahdessa eri muodossa (A- ja B-versiot), joissa käytettiin erilaisia sanavalintoja. Tekstissä varioitiin neljää asiaa: kansalaisraadin järjestäjätahoa (ympäristöministeriö tai yliopistotutkijat), kansalaisraadin valintatapaa (moniäänisyyden ja edustavuuden korostus tai ei mainintaa), kansalaisraadin valmistautumista (tutkimustietoon perehtyminen etukäteen tai ei mainintaa) sekä esimerkki kansalaisraadin kommentoinnista ministeriön toimenpide-ehdotuksiin (esimerkki kansalaisraadin vaikuttamismahdollisuuksista tai ei esimerkkiä). Lisäksi mukana oli kontrolliryhmä C, jolle ei esitetty kansalaisraadin toimintaa koskevaa tekstiä. Kontrolliryhmälle esitettiin kuitenkin kansalaisraatia koskevia kysymyksiä ja pyydettiin arvioimaan niitä. Kontrolliryhmältä kysyttiin muun muassa, pitävätkö he kansalaisraatia luotettavana menetelmänä Suomen ilmastopolitiikan valmistelussa sekä uskovatko he, että kansalaisraati pystyy tuottamaan hyviä ehdotuksia politiikan valmisteluun.

Tämän jälkeen vastaajia pyydettiin arvioimaan eri väittämiä koskien ilmastopolitiikkaa. Vastaajilta kysyttiin muun muassa, onko Suomen ilmastopolitiikka oikeudenmukaista ja tasapuolista, tulisiko ilmastonmuutosta torjua aktiivisemmin sekä kuinka paljon he luottavat eri toimijoihin (ympäristöministeriö, tutkijat, yritykset, hallitus) ilmastonmuutoksen hillinnässä. Tämän jälkeen kartoitettiin vastaajien mielipiteitä politiikasta yleisesti. Heiltä kysyttiin muun muassa, ottavatko poliittiset päättäjät kansalaisten näkemykset huomioon päätöksenteossaan sekä ovatko kansalaiset kykeneviä puntaroimaan poliittisia kysymyksiä. Kyselyn lopussa kartoitettiin vastaajien yleistä luottamusta toisiin ihmisiin sekä luottamusta eri tahoihin ilmastonmuutosta koskevan tiedon lähteinä (esimerkiksi hallitus, ympäristöministeriön virkahenkilöt, kansalaisraadit, sosiaalinen media, yliopistot ja tutkimuslaitokset).

Taustamuuttujia aineistossa ovat muun muassa ikä, sukupuoli, äidinkieli, koulutus, maakunta, kotitalouden vuositulot, kiinnostus politiikasta ja puoluekanta.