Aineiston nimi

Poliisibarometri 2022

Aineistonumero

FSD3941

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3941
https://doi.org/10.60686/t-fsd3941

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Vuorensyrjä, Matti (Poliisiammattikorkeakoulu)
• Sisäministeriö
• Tilastokeskus

Sisällön kuvaus

Poliisibarometri 2022 kartoittaa kansalaisten näkemyksiä poliisin toiminnasta sekä Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta. Tutkimuksessa selvitettiin vastaajien luottamusta poliisiin, poliisin legitimiteettiä, poliisipalveluiden saatavuutta ja niiden onnistumista, poliisin näkyvyyttä sekä rikollisuuteen liittyviä kokemuksia ja rikoksista ilmoittamista. Tutkimus toteutettiin sisäministeriön, Tilastokeskuksen ja Poliisiammattikorkeakoulun yhteistyönä.

Kyselyn alussa vastaajat arvioivat poliisin kykyä taata yleinen järjestys ja turvallisuus sekä poliisin eri tehtävien tärkeyttä. Seuraavaksi tiedusteltiin vastaajien mielipiteitä Suomen rikollisuustilanteesta ja turvallisuudesta. Vastaajilta kysyttiin, kuinka vakavana ongelmana he pitävät rikollisuutta lähiympäristössään sekä missä määrin eri asiat ja ilmiöt huolestuttavat heitä. Tämän jälkeen selvitettiin, onko vastaaja joutunut eri rikosten (mm. omaisuuden varastamisen, autovarkauden, aseellisen uhkauksen, tietomurron tai seksuaalisen ahdistelun) uhriksi, onko hän ollut todistajana tai asianomistajana rikosprosessissa sekä onko hän kokenut uhkailua tai painostusta jonkun rikosprosessiin osallistuvan taholta. Lisäksi kysyttiin, oliko vastaaja ilmoittanut poliisille viimeksi jouduttuaan rikoksen uhriksi tai kohteeksi, ja jos ei ollut, mikä oli syynä ilmoittamatta jättämiseen.

Kyselyn viimeinen osio koski poliisin toiminnan arviointia. Siinä selvitettiin poliisipalveluiden saatavuutta ja näkyvyyttä kysymällä mm. kuinka usein poliisipartioita näkyy asuinalueella ja kuinka pitkä matka on lähimmälle poliisiasemalle. Poliisipalveluiden laatua arvioitiin kysymällä, onko vastaaja ollut yhteydessä poliisiin kuluneiden 12 kuukauden aikana, miksi hän oli yhteydessä poliisiin ja miten häntä kohdeltiin. Vastaajilta kysyttiin myös, miten hyvin poliisi on onnistunut eri tehtävien hoidossa ja ennaltaehkäisyssä sekä miten poliisipalvelut ovat kehittyneet asuinseudulla viime aikoina. Lopuksi vastaajat arvioivat sitä, suhtautuuko poliisi ihmisiin eri tavoin heidän etnisistä piirteistään tai sosioekonomisesta asemastaan johtuen sekä omaa luottamustaan poliisin, palo- ja pelastustoimen, hätäkeskuksen, yksityisten vartiointiliikkeiden, rajavartiolaitoksen, tullin, puolustusvoimien ja oikeuslaitoksen toimintaan.

Taustamuuttujia ovat vastaajan sukupuoli, ikä, työmarkkina-asema, koulutus, tuloluokka, poliisilaitosalue sekä vastaajan tai hänen lähisukulaisensa työskentely poliisin palveluksessa.

Asiasanat

kansalaiset; luottamus; palvelut; poliisi (organisaatiot); rikokset; rikollisuus; rikosilmoitukset; sisäinen turvallisuus; turvallisuus; turvattomuus; uhrit; yleinen järjestys

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Laki, rikollisuus ja oikeusjärjestelmät (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Rikollisuus ja lainvalvonta (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Poliisibarometrit

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Rahoittajat

• Sisäministeriö

Ajallinen kattavuus

2022

Aineistonkeruun ajankohta

2022-10-01 – 2022-12-14

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Suomen 15-75-vuotias väestö (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: suhteutettu ositettu otanta

Otos on poimittu satunnaisotannalla koko väestöstä Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta tietokannasta, pois lukien Ahvenanmaan maakunta. Otoksen koko oli 8 500 henkilöä, joista kolmen postituskierroksen jälkeen yhteensä 4 044 henkilöä (47,6 %) vastasi tutkimuksen kyselyyn. Otoksen valinnat kohdistettiin suhteellisella kiintiöinnillä sukupuoli- ja ikäluokkaositteisiin. Otoksessa on ollut myös ylipeittoa, koska rekisterit, joista otokset poimitaan, eivät ole täysin ajantasaisia. Jos niistä olisi saatu tietoa, olisi netto-otos ollut jonkin verran pienempi ja vastausosuus vastaavasti hieman korkeampi. Katoon jai 4 456 henkilöä, eli 52,42 % otoksesta.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

47,58

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

217 muuttujaa ja 4044 havaintoa.

Datan versio

1.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Aineistosta on tunnisteellisuussyistä poistettu tutkijan toimesta kuntamuuttuja sekä avovastaus-muuttuja.

Painokertoimet

Aineisto sisältää painomuuttujat (Korpaino) ja (Apaino). Aineiston kullekin vastanneelle muodostettiin korottava ja vastauskatoa oikaiseva estimointipaino (muuttuja KORPAINO). Tällöin painokerroin voidaan tulkita niin, että tutkimukseen osallistunut henkilö edustaa painonsa osoittaman määrän henkilöitä perusjoukossa. Aineistoon muodostettiin myös ns. analyysipainot (muuttuja APAINO), jossa korottava vaikutus poistettiin skaalaamalla korottava paino otantatilannetta kuvaavaan peruspainoon 4 180 614 / 4 044 (tulkittavissa yksinkertaisen satunnaisotannan painoksi). Tällöin painoa käytettäessä jakauman yhteensä-kohtaan tai ristiintaulukon yhteensä-kulmasarakkeeseen tulee summaksi havaintomäärä 4 044.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Vuorensyrjä, Matti (Poliisiammattikorkeakoulu) & Sisäministeriö & Tilastokeskus: Poliisibarometri 2022 [data]. Dataversio 1.0 (2025-06-17). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. DOI: https://doi.org/10.60686/t-fsd3941; URN: https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3941

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut aineistosta

Vuorensyrjä, M. (2025). Protection. A Key to the Code of Witness Intimidation? In Vuorensyrjä, M. & Rauta, J. (eds.), The Police and the Public. In-Depth Essays Based on Police Barometer Survey Data, Vol. I (pp. 107-144). Second, revised edition. Police University College, Tampere.

Vuorensyrjä, M. (2025). The Dark Side of the Dark Figure of Crime. A Study of Victims Who Leave Crimes Unreported Out of Fear of Reprisal. In Vuorensyrjä, M. & Rauta, J. (eds.), The Police and the Public. In-Depth Essays Based on Police Barometer Survey Data, Vol. I (pp. 68-106). Second, revised edition. Police University College, Tampere

Vuorensyrjä, M. & Rauta, J. (2025). Public Austerity Programs and Citizens' Trust in the Operation of the Police. In Vuorensyrjä, M. & Rauta, J. (eds.), The Police and the Public. In-Depth Essays Based on Police Barometer Survey Data, Vol. I (pp. 22-67). Second, revised edition. Police University College, Tampere.

Vuorensyrjä, M. & Rauta, J. (eds.) (2025). The Police and the Public. In-Depth Essays Based on Police Barometer Survey Data, Vol. I. Second, revised edition. Police University College, Tampere.

Vuorensyrjä, M., Rauta, J., Attila, H., Koivula, J. & Ollila, P. (2023). Poliisibarometri 2022. Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta. Sisäministeriö, Helsinki.