Aineiston nimi

Sosiaalinen media työelämässä: organisaatiokysely 2018

Aineistonumero

FSD3984

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3984
https://doi.org/10.60686/t-fsd3984

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Oksanen, Atte (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta)
• Oksa, Reetta (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta)
• Kaakinen, Markus (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta)

Sisällön kuvaus

Aineistossa kartoitetaan suomalaisten organisaatioiden työntekijöiden sosiaalisen median käyttöä työelämässä sekä heidän työhyvinvointiaan.

Aluksi vastaajilta kysyttiin heidän yleisistä sosiaalisen median käyttötottumuksistaan, kuten kuinka usein he käyttävät eri sosiaalisen median palveluita ja mihin tarkoituksiin. Lisäksi selvitettiin, kuinka usein ja mihin tarkoituksiin vastaajat käyttävät sosiaalista mediaa työssään sekä millaisia kokemuksia sosiaalisen median työkäyttöön liittyy. Seuraavaksi kyselyssä käsiteltiin vastaajien kokemuksia sosiaalisen median aiheuttamasta stressistä ja kuormituksesta. Tämän jälkeen käsiteltiin työhyvinvointiin liittyviä teemoja, kuten työtyytyväisyyttä, työn imua ja organisaatioon identifioitumista. Lopuksi kartoitettiin vastaajien kokemuksia nettikiusaamisesta työpaikalla sekä heidän yleistä hyvinvointiaan ja työssä jaksamistaan.

Kyselylomakkeen kokeellisessa osiossa vastaajat jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään. Vastaajien tuli kuvitella hakevansa uutta oman alansa työpaikkaa ja lukea lyhyt kuvaus avoinna olevasta tehtävästä. Tämän jälkeen he arvioivat työpaikkaa ilmoituksen perusteella kuuden väittämän avulla. Koeryhmä sai työpaikkailmoituksen, jossa korostettiin sosiaalisen median merkitystä työpaikan viestinnässä ja kontrolliryhmä sai ilmoituksen ilman viittausta sosiaaliseen mediaan.

Kyselyssä on käytetty esimerkiksi seuraavia mittareita: Identity Bubble Reinforcement Scale IBRS (Samanmielisyys ja identiteettikuplat sosiaalisessa mediassa), Utrecht Work Engagement Scale UWES (Työn imu 9 -mittari), Maslach Burnout Indicator MBI-GS (Työuupumuskysely), General Health Questionnaire GHQ-12 (Psyykkinen kuormittuneisuus), Copenhagen Psychosocial Questionnaire CPSQII (Työn vaatimukset ja voimavarat) ja Cyberbullying Questionnaire CBQ (Nettikiusaaminen työpaikalla).

Taustamuuttujina aineistossa ovat muun muassa vastaajien sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, kotitalouden henkilömäärä, kotitaloudessa asuvien lasten lukumäärä, koulutustaso, ammattiasema, alaisten määrä, työaika ja bruttotulot kuukaudessa.

Asiasanat

nettikiusaaminen; sosiaalinen media; sähköinen viestintä; teknostressi; työ; työelämä; työhyvinvointi; työn imu; työn kuormittavuus; työn sisältö; työntekijät; uupumus; verkkoyhteisöt

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Työolot (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Tietoyhteiskunta (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Oksanen, Atte (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta)
• Oksa, Reetta (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta)
• Kaakinen, Markus (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta)

Rahoittajat

• Työsuojelurahasto (118055)

Ajallinen kattavuus

2018

Aineistonkeruun ajankohta

2018-11-19 – 2018-12-18

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Viiden suomalaisen asiantuntijaorganisaation työntekijät finanssi-, tietoliikenne-, henkilöstöhallinto-, kustannus- ja vähittäiskaupan aloilta

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Ei-todennäköisyysotanta: harkinnanvarainen poiminta

Aineisto kerättiin viidestä asiantuntijaorganisaatiosta, jotka edustavat eri toimialoja: finanssiala, tietoliikenne, henkilöstöhallinto, kustannustoimi ja vähittäiskauppa. Toimialat valittiin, koska niissä hyödynnetään laajasti tieto- ja viestintätekniikkaa. Organisaatiot puolestaan valittiin sen perusteella, että ne ovat melko suuria ja tarjoavat siten kattavaa kuvaa työelämästä. Aineistonkeruu toteutettiin yhteistyössä organisaatioiden henkilöstöhallinnon kanssa, ja kutsut kyselyihin lähetettiin joko sähköpostitse tai organisaation sisäisessä käytössä olevan sosiaalisen median alustan kautta. Kaikki organisaation (tai sen osan) työntekijät saivat kutsun osallistua kyselyyn.

Organisaatiot vaihtelevat kooltaan alle 2 000 työntekijän yrityksistä suuriin, yli 10 000 työntekijän yrityksiin. Vastausprosentit eri toimialoilla ovat seuraavat: finanssiala 3,18%, tietoliikenne 9,94%, henkilöstöhallinto 18,91%, kustannustoimi 34,21% ja vähittäiskauppa 22,30%. Vastaajien ikä ja sukupuolijakauma vastaavat organisaatioiden yleistä rakennetta.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Kontrolloitu koe: virtuaalinen koe

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

10,31

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

187 muuttujaa ja 563 havaintoa.

Datan versio

1.0

Katso myös

FSD3985 Sosiaalinen media työelämässä: kansallinen työntekijäkysely 2019

Aineiston käytössä huomioitavaa

Tietoarkistossa aineistosta on poistettu tunnisteellisuussyistä "muu, mikä?" -tyyppiset avovastaukset.

Muuttuja some8 on poistettu arkistoinnin yhteydessä epäselvän koodauksen vuoksi.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Oksanen, Atte (Tampereen yliopisto) & Oksa, Reetta (Tampereen yliopisto) & Kaakinen, Markus (Tampereen yliopisto): Sosiaalinen media työelämässä: organisaatiokysely 2018 [data]. Dataversio 1.0 (2025-09-03). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. DOI: https://doi.org/10.60686/t-fsd3984; URN: https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3984

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut aineistosta

Oksa, R., Savela, N., Kaakinen, M., Ellonen, N., & Oksanen, A. (2023). Social media use in professional organizations: Boosting and draining the workforce. Behaviour & Information Technology, 42(11), 1740-1757. https://doi.org/10.1080/0144929X.2022.2094833

Oksa, Reetta (2022). Towards Thriving or Draining? Psychosocial Well-Being Implications of Social Media Use at Work. Sosiaalipsykologian väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2578-7

Oksa, R., Kaakinen, M., Savela, N., Ellonen, N., & Oksanen, A. (2021). Professional social media usage: Work engagement perspective. New Media & Society, 23(8), 2303-2326. https://doi.org/10.1177/1461444820921938

Oksa, R., Saari, T., Kaakinen, M., & Oksanen, A. (2021). The Motivations for and Well-Being Implications of Social Media Use at Work Among Millennials and Members of Former Generations. International Journal of Environmental Research and Public Health 18(2), 803. https://doi.org/10.3390/ijerph18020803

Oksanen, A., Oksa, R., Savela, N., Kaakinen, M., Ellonen, N. (2020). Cyberbullying victimization at work: Social media identity bubble approach. Computers in Human Behavior, 109, 106363. https://doi.org/10.1016/j.chb.2020.106363