Tekijät

• Oksanen, Atte (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta)
• Oksa, Reetta (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta)
• Kaakinen, Markus (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta)

Asiasanat

nettikiusaaminen, sosiaalinen media, sähköinen viestintä, teknostressi, työ, työelämä, työhyvinvointi, työn imu, työn kuormittavuus, työn sisältö, työntekijät, uupumus, verkkoyhteisöt

Sisällön kuvaus

Aineistossa kartoitetaan suomalaisten organisaatioiden työntekijöiden sosiaalisen median käyttöä työelämässä sekä heidän työhyvinvointiaan.

Aluksi vastaajilta kysyttiin heidän yleisistä sosiaalisen median käyttötottumuksistaan, kuten kuinka usein he käyttävät eri sosiaalisen median palveluita ja mihin tarkoituksiin. Lisäksi selvitettiin, kuinka usein ja mihin tarkoituksiin vastaajat käyttävät sosiaalista mediaa työssään sekä millaisia kokemuksia sosiaalisen median työkäyttöön liittyy. Seuraavaksi kyselyssä käsiteltiin vastaajien kokemuksia sosiaalisen median aiheuttamasta stressistä ja kuormituksesta. Tämän jälkeen käsiteltiin työhyvinvointiin liittyviä teemoja, kuten työtyytyväisyyttä, työn imua ja organisaatioon identifioitumista. Lopuksi kartoitettiin vastaajien kokemuksia nettikiusaamisesta työpaikalla sekä heidän yleistä hyvinvointiaan ja työssä jaksamistaan.

Kyselylomakkeen kokeellisessa osiossa vastaajat jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään. Vastaajien tuli kuvitella hakevansa uutta oman alansa työpaikkaa ja lukea lyhyt kuvaus avoinna olevasta tehtävästä. Tämän jälkeen he arvioivat työpaikkaa ilmoituksen perusteella kuuden väittämän avulla. Koeryhmä sai työpaikkailmoituksen, jossa korostettiin sosiaalisen median merkitystä työpaikan viestinnässä ja kontrolliryhmä sai ilmoituksen ilman viittausta sosiaaliseen mediaan.

Kyselyssä on käytetty esimerkiksi seuraavia mittareita: Identity Bubble Reinforcement Scale IBRS (Samanmielisyys ja identiteettikuplat sosiaalisessa mediassa), Utrecht Work Engagement Scale UWES (Työn imu 9 -mittari), Maslach Burnout Indicator MBI-GS (Työuupumuskysely), General Health Questionnaire GHQ-12 (Psyykkinen kuormittuneisuus), Copenhagen Psychosocial Questionnaire CPSQII (Työn vaatimukset ja voimavarat) ja Cyberbullying Questionnaire CBQ (Nettikiusaaminen työpaikalla).

Taustamuuttujina aineistossa ovat muun muassa vastaajien sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, kotitalouden henkilömäärä, kotitaloudessa asuvien lasten lukumäärä, koulutustaso, ammattiasema, alaisten määrä, työaika ja bruttotulot kuukaudessa.