Aineiston nimi

Sosiaalinen media työelämässä: kansallinen työntekijäkysely 2019

Aineistonumero

FSD3985

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3985
https://doi.org/10.60686/t-fsd3985

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Oksanen, Atte (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta)
• Oksa, Reetta (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta)
• Kaakinen, Markus (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta)

Sisällön kuvaus

Aineistossa kartoitetaan suomalaisten työntekijöiden sosiaalisen median käyttöä työelämässä sekä heidän työhyvinvointiaan.

Aluksi vastaajilta kysyttiin heidän alkoholin käyttötottumuksiaan, jonka jälkeen siirryttiin kartoittamaan sosiaalisen median käyttöä. Vastaajilta tiedusteltiin, kuinka usein he käyttävät eri sosiaalisen median palveluita ja mihin tarkoituksiin. Lisäksi selvitettiin, kuinka usein ja mihin tarkoituksiin vastaajat käyttävät sosiaalista mediaa työssään sekä millaisia kokemuksia sosiaalisen median työkäyttöön liittyy. Seuraavaksi kyselyssä käsiteltiin vastaajien kokemuksia sosiaalisen median aiheuttamasta stressistä ja kuormituksesta. Tämän jälkeen käsiteltiin työhyvinvointiin liittyviä teemoja, kuten työtyytyväisyyttä, työn imua ja organisaatioon identifioitumista. Lopuksi kartoitettiin vastaajien kokemuksia nettikiusaamisesta työpaikalla sekä heidän yleistä hyvinvointiaan ja työssä jaksamistaan.

Kyselyn kokeellisessa osiossa vastaajat jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään. Vastaajien tuli kuvitella hakevansa uutta oman alansa työpaikkaa ja lukea lyhyt kuvaus avoinna olevasta tehtävästä. Tämän jälkeen he arvioivat työpaikkaa ilmoituksen perusteella kuuden väittämän avulla. Koeryhmä sai työpaikkailmoituksen, jossa korostettiin sosiaalisen median merkitystä työpaikan viestinnässä ja kontrolliryhmä sai ilmoituksen ilman viittausta sosiaaliseen mediaan.

Kyselyssä on käytetty esimerkiksi seuraavia mittareita: Identity Bubble Reinforcement Scale IBRS (Samanmielisyys ja identiteettikuplat sosiaalisessa mediassa), Utrecht Work Engagement Scale UWES (Työn imu 9 -mittari), Maslach Burnout Indicator MBI-GS (Työuupumuskysely), General Health Questionnaire GHQ-12 (Psyykkinen kuormittuneisuus), Copenhagen Psychosocial Questionnaire CPSQII (Työn vaatimukset ja voimavarat) ja Cyberbullying Questionnaire CBQ (Nettikiusaaminen työpaikalla).

Taustamuuttujina aineistossa ovat muun muassa vastaajien sukupuoli, ikä, suuralue, siviilisääty, toimiala, kotitalouden henkilömäärä, kotitaloudessa asuvien lasten lukumäärä, koulutustaso, ammattiasema, alaisten määrä, työaika ja bruttotulot kuukaudessa.

Asiasanat

nettikiusaaminen; sosiaalinen media; sähköinen viestintä; teknostressi; työ; työelämä; työhyvinvointi; työn imu; työn kuormittavuus; työn sisältö; työntekijät; uupumus; verkkoyhteisöt

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Työolot (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Tietoyhteiskunta (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Oksanen, Atte (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta)
• Oksa, Reetta (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta)
• Kaakinen, Markus (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta)

Rahoittajat

• Työsuojelurahasto (118055)

Ajallinen kattavuus

2019

Aineistonkeruun ajankohta

2019-03-18 – 2019-04-04

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

18-65-vuotiaat suomalaiset työntekijät

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyys- ja ei-todennäköisyysotannan yhdistelmä

Norstat rekrytoi vastaajat sähköpostitse maantieteellisesti kattavasta vastaajapaneelista, jonka käyttäjät ovat ilmoittautuneet vapaaehtoisiksi vastaamaan kyselyihin. Kyselyn toteuttajat asettivat kyselyyn ikää ja työelämään kuulumista koskevan rajauksen, jolloin kyselyyn pystyivät osallistumaan 18-65-vuotiaat suomalaiset työntekijät. Otos vastaa suomalaisia työntekijöitä sosiodemografisten taustatietojen ja alueellisen jakautumisen suhteen.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Kontrolloitu koe: virtuaalinen koe

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

28,31

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

201 muuttujaa ja 1817 havaintoa.

Datan versio

1.0

Katso myös

FSD3984 Sosiaalinen media työelämässä: organisaatiokysely 2018

Aineiston käytössä huomioitavaa

Tietoarkistossa aineistosta on poistettu tunnisteellisuussyistä "muu, mikä?" -tyyppiset avovastaukset. Lisäksi kotitalouden henkilömäärä ja kotona asuvien lasten lukumäärät on top-koodattu.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Oksanen, Atte (Tampereen yliopisto) & Oksa, Reetta (Tampereen yliopisto) & Kaakinen, Markus (Tampereen yliopisto): Sosiaalinen media työelämässä: kansallinen työntekijäkysely 2019 [data]. Dataversio 1.0 (2025-09-10). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. DOI: https://doi.org/10.60686/t-fsd3985; URN: https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3985

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut aineistosta

Oksa, R., Savela, N., Kaakinen, M., Ellonen, N., & Oksanen, A. (2023). Social media use in professional organizations: Boosting and draining the workforce. Behaviour & Information Technology, 42(11), 1740-1757. https://doi.org/10.1080/0144929X.2022.2094833

Oksa, Reetta (2022). Towards Thriving or Draining? Psychosocial Well-Being Implications of Social Media Use at Work. Sosiaalipsykologian väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2578-7

Oksa, R., Kaakinen, M., Savela, N., Ellonen, N., & Oksanen, A. (2021). Professional social media usage: Work engagement perspective. New Media & Society, 23(8), 2303-2326. https://doi.org/10.1177/1461444820921938

Oksa, R., Saari, T., Kaakinen, M., & Oksanen, A. (2021). The Motivations for and Well-Being Implications of Social Media Use at Work Among Millennials and Members of Former Generations. International Journal of Environmental Research and Public Health 18(2), 803. https://doi.org/10.3390/ijerph18020803

Oksanen, A., Oksa, R., Savela, N., Kaakinen, M., Ellonen, N. (2020). Cyberbullying victimization at work: Social media identity bubble approach. Computers in Human Behavior, 109, 106363. https://doi.org/10.1016/j.chb.2020.106363

Oksanen, A., Oksa, R., Savela, N. Mantere, E., Savolainen, I., & Kaakinen, M. (2021). COVID-19 Crisis and Digital Stressors at Work: A Nationwide Longitudinal Study. Computers in Human Behavior, 122, 106853. https://doi.org/10.1016/j.chb.2021.106853