Aineiston nimi

Nuorisobarometri 2022

Aineistonumero

FSD3989

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3989
https://doi.org/10.60686/t-fsd3989

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Nuorisotutkimusseura
• Opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtion nuorisoneuvosto

Sisällön kuvaus

Vuoden 2022 Nuorisobarometrin teemana on nuorten resilienssi - kyky joustaa, mukautua ja palautua. Kysely kartoittaa muun muassa nuorten kokemaa epävarmuutta ja sopeutumiskykyä ja erilaisia kohdattuja vaikeuksia.

Aluksi vastaajat arvioivat tyytyväisyyttään omaan elämäänsä ja kertoivat merkityksellisyyden ja hallinnan tunteista. Vastaajat kertoivat, kokevatko he usein esimerkiksi stressiä, ahdistusta, masennusta tai yksinäisyyttä. Nuoret kertoivat, olivatko he kokeneet muun muassa kiusaamista, läheisen menetyksen, tai päihde- tai mielenterveysongelmia.

Seuraavaksi vastaajat kertoivat, kuinka usein he olivat yhteydessä ystäviinsä ja kuinka kiinteästi he kokivat kuuluvansa eri yhteisöihin, kuten perheeseen, ystäväpiiriin, harrastuksiin, työyhteistöön tai seurakuntaan. Vastaajilta kysyttiin, kuuluvatko he johonkin vähemmistöön. Lisäksi nuoria pyydettiin arvioimaan luottamustaan eri yhteiskunnallisiin instituutioihin. Lopuksi vastaajat kertoivat mielipiteistään päihteistä.

Taustamuuttujina aineistossa ovat vastaajan maakunta, ikä, sukupuoli, äidinkieli, pääasiallinen toiminta, koulutustaso, asumismuoto ja äidin koulutustaso.

Asiasanat

elämänhallinta; elämäntilanne; henkinen hyvinvointi; ihmissuhteet; luottamus; mielekkyys; päihteet; resilienssi; stressi; vaikeudet

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Nuoret (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Yleinen terveydentila ja hyvinvointi (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Nuorisobarometrit

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• IROResearch

Ajallinen kattavuus

2022

Aineistonkeruun ajankohta

2022-01-19 – 2022-02-27

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

15-29-vuotiaat Manner-Suomessa asuvat henkilöt

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyys- ja ei-todennäköisyysotannan yhdistelmä

Nuorisobarometrin tutkimusaineisto kerättiin 15-29-vuotiailta Manner-Suomessa asuvilta henkilöiltä puhelinhaastattelumenetelmää käyttäen. Tiedonkeruun ensimmäisessä vaiheessa väestötietojärjestelmästä poimittiin riittävä määrä nuorten yhteystietoja käyttäen niin sanottua kiintiöpoimintaa. Kiintiöinnin tarkoitus on taata se, että vastaajat edustaisivat mahdollisimman hyvin kaikkia Suomessa asuvia 15-29-vuotiaita. Käytännössä kiintiöinti tehtiin neljän kriteerin mukaan: sukupuolen (nainen, mies), ikäluokan (15-19, 20-24, 25-29), äidinkielen (suomi, ruotsi, muu) ja alueen (18 maakuntaa) mukaan. Kaikkinensa väestötietojärjestelmästä poimittiin 80 000 Suomessa asuvan 15-29-vuotiaan henkilön tiedot. Syynä massiiviseen poimintaan on paitsi kato, myös se, että tänä päivänä puhelinnumero löytyy vain vähemmistölle Nuorisobarometrin ikäluokasta. Tällä kertaa puhelinnumero löytyi 32 323 henkilölle eli noin 40 prosentille poimituista henkilöistä.

Rekisteripoimintojen ja puhelinnumerojen löytämisen jälkeen otokseen valikoituneisiin nuoriin pyrittiin ottamaan yhteyttä. Käytännössä nuoria pyrittiin tavoittelemaan puhelimitse. Kaikkia 32 323 nuorta tavoiteltiin vähintään kertaalleen. Puhelinnumeroista 644 ei ollut enää käytössä yhteydenottohetkellä. Löydettyjen ja käytössä olevien puhelinnumeroiden osalta Nuorisobarometrissa käytetään niin sanottua korvaavaa poimintaa. Jos tavoiteltu henkilö ei vastaa puhelimeen tai kieltäytyy haastattelusta, soitetaan seuraavalle samassa kiintiössä olevalle nuorelle (esim. 20-24-vuotias suomenkielinen nainen). Korvaavaa poimintaa jatketaan siihen asti, kunnes saadaan haluttu määrä haastatteluja kustakin kiintiöstä. Mikäli potentiaalinen haastateltava tavoitettiin, pyydettiin häneltä ensimmäisenä suostumusta tutkimukseen osallistumisesta ja tietojen luovuttamisesta. Myös tässä kohtaa monet tavoitetut nuoret kieltäytyivät haastattelusta. Tutkimukseen osallistumisesta kieltäytyi 12 469 tavoitettua nuorta. Näiden lisäksi puhelinhaastattelu keskeytyi 20 nuoren kohdalla. Puhelinnumerojen puuttumisten, vanhentuneiden numeroiden, kieltäytymisten ja keskeyttämisten jälkeen haastateltiin lopulta 1864 nuorta.

Keruumenetelmä

Puhelinhaastattelu: tietokoneavusteinen (CATI)

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

134 muuttujaa ja 1769 havaintoa.

Datan versio

1.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Sukupuolta on kysytty Nuorisobarometreissa vastaajan omana kokemuksena noin kymmenen vuoden ajan. Vastaajille tarjotut vaihtoehdot ovat olleet nainen, mies, muu, en osaa tai halua sanoa. Näin oli myös tämän vuoden kyselyssä. Tästä huolimatta tiedonkeruuta toteuttanut taho toimitti epähuomiossa alun perin aineiston, jossa taustamuuttujana oli vain väestörekisteriin merkitty "juridinen" sukupuoli. Tästä syystä sukupuoleen perustuvat analyysit eivät perustu koettuun sukupuoleen. Tämä on syytä pitää mielessä tuloksia tulkittaessa.

Tunnisteellisuussyistä tutkija on poistanut avomuuttujat aineistosta.

Nuorisobarometrin haastattelut toteutettiin tammi-helmikuussa 2022, jolloin osa koronarajoituksista oli vielä voimassa. Lähes kaikki haastattelut toteutettiin kuitenkin ennen Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan alkamista.

Aineistosta on tunnisteellisuuden takia poistettu Tietoarkistossa kotikunta- ja syntymäkuntamuuttujat. Samasta syystä talouden koko ja äidinkieli on luokiteltu.

Nuorisobarometrin haastattelulomakkeessa käytettiin tekijänoikeuden suojaamaa resilienssiä mittaavaa kysymyspatteristoa (CD-RISK 10, The Connor-Davidson Resilience Scale), joten nämä kysymykset on poistettu haastattelulomakkeesta ja datasta.

Painokertoimet

Aineisto sisältää painomuuttujan WT. Tietoarkistolla ei ole lisätietoja siitä, miten painomuuttuja on muodostettu.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Nuorisotutkimusseura & Opetus- ja kulttuuriministeriö: Nuorisobarometri 2022 [data]. Dataversio 1.0 (2025-06-03). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. DOI: https://doi.org/10.60686/t-fsd3989; URN: https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3989

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Antti Kivijärvi (toim.) Läpi kriisien. Nuorisobarometri 2022. Valtion nuorisoneuvosto & Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto & opetus- ja kulttuuriministeriö, KL 31.32, 32.4, Julkaisuja (Nuorisotutkimusseura), nro 243, sarja: Kenttä, valtion nuorisoneuvoston julkaisuja 71, kieli: suomi, nid., 212. [viitattu 5.6.2025].

Julkaisut aineistosta

Kestävää tekoa. Nuorisobarometri 2021 (2022). Toim. Tomi Kiilakoski [verkkodokumentti]. Helsinki: valtion nuorisoneuvosto, Nuorisotutkimusseura ja opetus ja kulttuuriministeriö. https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2022/03/nuorisobarometri-2021-web.pdf